Suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat uutisoineet lähes eksponentiaalisesti kasvaneista hakemusluvuista englanninkielisiin hakukohteisiin. Vaikka luvuissa otettaisiin huomioon se, että harva hakija hakee vain yhteen hakukohteeseen (ja voi täten olla jopa kuuden eri hakukohteen luvuissa edustettuna), on hakijoiden määrä kasvanut lyhyessä ajassa valtavasti.

Suurin osa englanninkielisiä amk-tutkintoja tarjoavista ammattikorkeakouluista on mukana keväällä 2022 käyttöön otetussa International UAS Exam-valintakokeessa. Kaksivaiheinen valintakoeprosessi järjestetään täysin verkossa.

Hakuprosessiin osallistuminen on todella vaivatonta, sillä hakijoilta ei toistaiseksi ole edellytetty erillistä todistusta kielitaidostaan, hakemuksesta ei peritä maksua, eikä hakijoiden tarvitse matkustaa Suomeen valintakoetta varten. Tämän myötä myös hakijajoukon profiili on selvästi muuttunut.

Suomalainen koulutus kiinnostaa Etelä-Aasiassa

Haaga-Helian kansainvälisten hakijoiden selvä enemmistö on viime hakukierroksilla ollut kotoisin Bangladeshista, Nepalista ja Sri Lankasta, ja kyseiset kansallisuudet ovat olleet vahvasti edustettuina myös muissa ammattikorkeakouluissa. Myös hakijoiden keski-ikä on nousussa, sillä juuri lukiosta valmistuneiden nuorten sijaan huomattava osa edellä mainituista maista tulevista hakijoista on varttuneempia.

Suomalaisen koulutuksen vetovoimaisuus ja ammattikorkeakoulujen markkinointi näissä maissa ei ole ainoa kasvun taustalla vaikuttava tekijä. Kattavaa dataa hakupäätökseen vaikuttavista tekijöistä ei ole saatavilla, mutta Suomen kansainvälisiä opiskelijoita koskevaa suopeaa politiikkaa (Maahanmuuttovirasto 14.4.2022) voidaan pitää hakijoiden näkökulmasta vahvana kannustimena. Myöskään hakijoiden kotimaissa vallitsevien vaikeiden poliittisten, taloudellisten, ja sääolosuhteiden vaikutusta kiinnostukseen ei voi aliarvioida.

Monesta näkökulmasta on tietenkin hienoa, että suomalaiselle korkeakoulutukselle on selvästi kysyntää. Tämä kehitys tukee Opetus- ja kulttuuriministeriön asettamaa tavoitetta kolminkertaistaa uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä vuoteen 2030 mennessä (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2022). Nämä opiskelijat ovat myös lukuvuosimaksuvelvollisia. He siis lisäävät ammattikorkeakoulujen tuloja ja näin osaltaan vahvistavat oppilaitosten taloutta.

Suurten opiskelijamäärien saapuminen Suomeen Intian niemimaalta ei kuitenkaan ole täysin ongelmatonta ammattikorkeakoulun arjen näkökulmasta. Oleskelulupaprosessi kestää tyypillisesti useita kuukausia johtuen muun muassa siitä, että srilankalaisia ja bangladeshilaisia palveleva lähin Suomen lähetystö sijaitsee Intiassa.

Prosessin hitauden takia esimerkiksi tammikuussa 2023 Haaga-Helian englanninkielisissä amk-tutkinnoissa aloittaneista opiskelijoista noin puolet suorittaakin ensimmäisen lukukautensa verkko-opintoina kotimaastaan käsin. Tämä taas vaikeuttaa muun muassa kansainvälisen opiskelijoiden ryhmäytymistä ja lähiopetuksen järjestämistä.

Kansainvälisten opiskelijoiden opiskelupolut eivät välttämättä ole lineaarisia

Kuten mainittua, moni Intian niemimaalta tuleva opiskelija on usein jo varttuneempi, ja näin ollen osa saapuu Suomeen puoliso ja lapset mukanaan. Ottaen huomioon eron lähtömaan ja Suomen elinkustannuksissa, opiskelijat saattavat tuntea suurta painetta työntekoon jo opintojensa alkuvaiheessa.

Vaikka tämä saattaa yhteiskunnan tasolla helpottaa työmarkkinoiden paljon uutisoitua osaajapulaa, olisi sekä ammattikorkeakoulun että opiskelijan urakehityksen kannalta tärkeää, että maahan saapuneet opiskelijat myös suorittaisivat opintonsa loppuun ja valmistuisivat. Aina näin ei kuitenkaan käy.

Ammattikorkeakoulujen tulisikin jo nyt varautua siihen realiteettiin, että kansainvälisten opiskelijoiden opiskelupolut eivät välttämättä ole lineaarisia, ja moni opiskelija tulee kaipaamaan aiempaa enemmän tukea opintojen sovittamiseen työelämän vaatimusten ympärille. Lukuvuosimaksuvelvolliset opiskelijat ovat usein kiinnostuneita opintojen nopeuttamisesta. Toisaalta samat opiskelijat tulevat kaipaamaan kattavaa tukea suomen kielen oppimiseen, harjoittelupaikkojen löytämiseen ja oman alansa tehtäviin työllistymiseen.

Kansainvälisen ilmapiirin, eri näkökulmien ja kokemusten, sekä verkostoitumisen kannalta olisi tärkeää varmistaa, että opiskelijaryhmät ovat jatkossakin kansallisuuksiltaan monimuotoisia. Ennennäkemättömien hakijamäärien myötä ja tekoälypalveluiden yleistyessä hakuprosesseja tulee kehittää, jotta niiden tarkoituksenmukaisuus voidaan varmistaa – strategisia tavoitteita unohtamatta.

Ammattikorkeakoulut ovatkin heränneet tähän uuteen todellisuuteen – esimerkiksi International UAS Examin kehitystyö, jossa selvitetään mahdollisuuksia tunnistautumiseen ja valvontaan, on jo käynnistynyt.