Ammattikorkeakoulutuksen tavoitteena on luoda työelämäläheinen osaamisen kehittymisen prosessi, joka jatkuu saumattomasti valmistumisen jälkeen työelämässä ja tukee jatkuvan oppimisen tavoitteita.

Sen, mitä opetetaan, tulee ulottua kauemmaksi kuin opiskelijan valmistumiseen. Korkeakoulutuksen tuleekin näin ollen vastata proaktiivisesti tulevaisuuden haasteisiin. Muuttuva toimintaympäristö takaa sen, että korkeakouluille osoitettu tehtävä laaja-alaisen osaamisen tuottamisesta haastaa pedagogista näkemystä sekä opetussuunnitelman toteuttamisen osalta tehtäviä ratkaisuja.

Oppija, ympäristö, tehtävä – kohti monipuolista osaamista

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman toteuttamiseen liittyy olennaisesti osaamisen käsite. Tätä käsitettä voidaan tulkita monenlaisten linssien läpi, mutta tässä tekstissä osaamista käsitellään geneeristen osaamisten, spesifien osaamisten sekä metataitojen jatkumona.

Geneeriset osaamiset ovat toimialarajat ylittäviä yleisiä (työelämä)osaamisia, kun taas spesifit osaamiset liittyvät selkeämmin toimialakohtaiseen osaamiseen. Metataitojen taas voidaan ajatella olevan kuin toiminnanohjausyksikkö, joka mahdollistaa sekä geneeristen että spesifien taitojen kehittymisen. Näiden taitojen kehittyminen mahdollistuu jatkuvassa vuorovaikutuksessa erilaisten ympäristöjen ja ilmiöiden välillä.

Mitä on tehtävissä?

Yhteiskunta ja työelämä muuttuu koko ajan kompleksisemmaksi. Työelämän osalta se tarkoittaa esimerkiksi työn tekemisen tapojen muutosta, mutta myös työelämän toimintaympäristörajojen ylittymistä.

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman dynaaminen tulkinta edellyttää perinteiseksi muodostuneiden ”oppiainerajojen” rikkomista sekä opintojakso- ja sisältökeskeisen ajattelutavan laajentamista koskemaan mielekkäiden opintokokonaisuuksien kehittämistä.

Oppiminen ja osaamisen kehittyminen on aina prosessi ja näin ollen opettajilla tulee olla prosessivastuu sekä yhteinen näkemys prosessin etenemisestä osana opetusuunnitelman muodostamaa kokonaisuutta. Koulutusuudistuksen sekä uusien opetussuunnitelmien jalkauttamisen aikana tämän jäsentäminen vaatii aikaa yhteisille keskusteluille.

Mielenkiinnon kohteeksi nousee myös vahvasti se, miten opetussuunnitelma tuottaa osaamista sekä miten arviointi tukee osaamisen kehittymistä? Jos keskiössä on vain kysymys, millaista osaamista opetussuunnitelma tuottaa, on riskinä jäädä tunnistamaan vain yksittäisen opintojaksojen tuottamaa osaamista. Tällöin emme huomioi oppimisen prosessimaisuutta sekä erilaisten (oppimis)ympäristöjen ja ilmiöiden välistä vuorovaikutusta.

Geneeristen osaamisten ja metataitojen kehittymistä on lisäksi huomattavasti haastavampi tunnistaa opetussuunnitelmista samalla tavalla kumuloituvana prosessina kuin spesifimpien osaamisten kehittyminen. Myös opiskelijalle geneeristen osaamisten ja metataitojen kehittyminen voi jäädä piiloon ja vaikeasti tunnistettavaksi.

Miten opiskelija kiinnittyy osaamisensa kehittämiseen?

Osaamisen kehittymisen ja kehittämisen osalta työelämäläheisyyden huomioiminen osana oppimisprosesseja mahdollistaa opiskelijan kiinnittymisen oman osaamisensa kehittämiseen mielekkäällä tavalla. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi Haaga-Helian Work & Study -mallin mukaista työn opinnollistamista, jolloin oppimisprosessien kautta opiskelijan toimintaympäristössä (työpaikka) tapahtuu asioita, joita siellä ei ehkä muuten tapahdu.

Muutokset toimintaympäristössä taas mahdollistavat seuraavan kehityssyklin opiskelijalle. Tätä kehittymistä voidaan tukea opintoprosesseissa niin, että opiskelija hakeutuu sellaisten vuorovaikutusten äärelle (ympäristöt, ilmiöt), joissa kehitetään tiedostaen opintojaksojen edellyttämää osaamista, mutta tiedostamatta työelämän kannalta olennaista osaamista myös laajemmin.

Osaamisen kehittymisen ja oppimisen tunnistamisen tueksi pedagoginen prosessi vaatii huolellista suunnittelua sen vaiheiden osalta. Esimerkiksi, mistä ja miten opiskelija saa eri vaiheissa palautetta, hyödynnetäänkö säännöllistä vertaissparrausta, miten opiskelijoita autetaan kiinnittymään osaamistavoitteisiin hyvin erilaisissa työelämätoteutuksissa sekä miten haastetaan opiskelijaa reflektoimaan osaamisen kehittymistä sekä oppimista yli opintojaksojen määrittelemien osaamistavoitteiden?

Parhaillaan prosessi mahdollistaa opiskelijan kiinnittymisen osaamisen kehittymiseen, joka jatkuu valmistumisen jälkeen työelämässä ja ehkä ravistelee myös työelämän käytänteitä.