Riitta Raesmaa (2019) ohjeistaa blogissaan, miten jokaisen omassa substanssissaan vahvan tietotyöläisen tulisi rakentaa itselleen elinikäiseen oppimiseen tähtäävä oppimisstrategia varmistaakseen myös tulevaisuuden ammatillisen kilpailukyvyn.

Hänen mukaansa onnistuneen oppimisstrategian viisi kulmakiveä ovat asenne, osaamisen ristiinpölytys, ajankohtaisten ilmiöiden systemaattinen seuranta, reflektointi sekä tiedon jakaminen. Kun tarkastelemme omaa oppimispolkuamme tekoälyn osalta, voimme todeta intuitiivisesti noudattaneemme näitä vinkkejä.

Jatkuvan oppimisen mukavuusalueella

Haaga-Heliassa, kuten missä tahansa asiantuntijaorganisaatiossa, henkilöstön osaaminen on avain tulokselliseen toimintaan. Mitä sitten on osaaminen?

Vaikka aihetta on tutkittu paljon, yhteisesti hyväksyttyä yhtä osaamisen määritelmää ei ole esitetty. Yhteistä kaikille määritelmille kuitenkin on, että osaamisen katsotaan koostuvan substanssiosaamisen lisäksi myös käytännön kyvykkyydestä, henkilökohtaisista ominaisuuksista sekä asenteista.

Näistä mainituista uuden organisaatiommekin perustana oleva substanssiosaaminen lienee helpoiten saavutettava. Se on myös erilaisin todistuksin ja kurssisuorituksin helpoin näyttää. Asenne taas on hankalin muuttaa tai mitata, mutta sen merkitys kaikkien muiden osaamisen osa-alueiden todentumisessa on äärimmäisen tärkeä.

Meidän matkamme tekoälyn parissa lähti liikkeelle nimenomaan sisäisestä motivaatiosta, halusta ymmärtää tätä paljon puhuttua ilmiötä paremmin. Osallistuimme keväällä 2019 Lasse Rouhiaisen tekoälyyn liittyvään työpajaan. Siinä käsittelimme tekoälyn perusteiden lisäksi muutoksia, joita tekoäly mahdollisesti työhömme tuo.

Lassen selkeä esitystapa ja kannustava asenne saivat meidät jatkamaan aiheen pohdintaa vielä artikkelissamme Tekoäly – uhka vai mahdollisuus AMK-opettajalle?. Mitä enemmän perehdyimme aiheeseen, sitä enemmän halusimme oppia lisää.

Tätä kirjoittaessamme olemme osallistuneet useille MOOCeille (kuten Elements of AI, Building AI, Ethics of AI, Creative AI), erilaisiin tekoälyä käsitteleviin webinaareihin sekä suorittaneet ohjelmoinnin perusteet – ja oppiminen jatkuu edelleen. Seuraamme aktiivisesti eri toimijoiden kurssi- ja luentotarjontaa, ja vinkkaamme toisillemme mielenkiintoisista tulevista tapahtumista.

Allekirjoitamme oppimisen osalta täysin myös Raesmaan ajatuksen poikkitieteellisyyden, tai kuten hän sanoo, osaamisen ristiinpölytyksen hyödyllisyydestä. On tehtäviä, joissa yhden melko kapea-alaisen substanssin syvällinen hallitseminen on tärkeää. Valtaosassa nykypäivän tehtäviä on kuitenkin hyötyä nimenomaan osaamisen laaja-alaisuudesta. Kannattaakin kerryttää omaa osaamispääomaansa uteliaana erilaisiin ilmiöihin tutustuen.

Tiedon jakaminen osana omaa oppimisprosessia

Välillä on hyvä pysähtyä itsekin pohtimaan aikaisemmin oppimaansa sekä sellaisenaan, että suhteessa muuhun omaksumaansa tietoon. Tämän suhteen erityisen onnekkaita ovat kaltaisemme oppijat, jotka ovat löytäneet itselleen opiskelukavereita myös oman substanssialueen ulkopuolelta! Kun opitusta voi keskustella yhdessä jonkun maailmaa hieman eri näkökulmasta katsovan kanssa, huomaa oppivansa itsekin aina vain lisää.

Meillä näitä yhteisiä keskusteluja on riittänyt, kun olemme jatkaneet yhdessä kirjoittamista myös tuon aikaisemmin mainitun artikkelin jälkeen. Muille samanlaisesta toiminnasta innostuville tosin varoituksen sanana mainittakoon, että sessiomme kestävät monesti pidempään, kuin mitä niille ehkä olisi organisaation taholta resursoitu aikaa.

Myös kirjoittaminen on hyvä keino sekä oppia lisää että jäsennellä jo opittua. Kirjoittaessa blogia tai artikkelia tulee usein etsittyä aiheesta lisää tietoa, jolloin oppii myös kokonaan uutta. Aina tekstiä ei tietenkään ole pakko julkaista, mutta toisaalta julkaisemalla voi parhaimmassa tapauksessa päästä avaamaan keskustelun aiheesta laajemmankin yleisön kanssa. Joka tapauksessa kirjoittamalla oppii kirjoittamaan – arvokas taito sekin.

Meille tähänastinen matkamme oppijasta kohti asiantuntijuutta on tuonut mukanaan myös aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Artikkelimme johdosta pääsimme toukokuun alussa vierailemaan virtuaalisesti toisessa ammattikorkeakoulussa puhumassa tekoälystä pedagogiikan näkökulmasta.

Saimme paitsi tilaisuuden jälleen uudelleenjäsentää omaa tietämystämme tekoälystä, myös loistavan mahdollisuuden keskustella muiden kanssa tekoälyyn liittyvistä kysymyksistä. Saimme jälleen uusia näkökulmia ja ajatuksia. Toteammekin, että tämä ei vielä ollut missään tapauksessa oppimispolkumme päätepiste, vaan enemmänkin yhteisen matkamme välietappi.

Lähde:

• Raesmaa, R. 17.2. 2019.

Kuva: www.shutterstock.com