Suomen vientikauppaan keskittyvä talous ja maantieteellinen sijainti vaikuttavat siihen, että kaikenkokoiset kansainvälisillä markkinoilla toimivat suomalaisyritykset tarvitsevat kielitaitoisia työntekijöitä. Heidän tulisi hallita monipuolisesti useampia vieraita kieliä sekä kielikohtaisia erityissanastoja ja -rekistereitä. Kieli- ja kulttuuriosaamista tarvitaan myös kotimaassa elinkeinoelämän lisäksi julkishallinnossa ja korkeakouluissa, jotta saamme Suomeen kansainvälisiä asiantuntijoita.

Koulussa tapahtuvan kielten opiskelun lisäksi moni nuori laajentaa omaa kieliosaamistaan non-formaalisti vapaa-ajalla, esim. pelimaailmassa tai harrastukseen liittyviä asioita seuraamalla. Työelämän kieli- ja viestintäosaaminen vaatii kuitenkin yleiskieltä syvällisempää osaamista. Siksi erityisesti kansainväliselle uralle tähtäävän henkilön on parannettava kieli- ja kulttuuriosaamistaan vielä lukiokoulutuksen jälkeen (mm. Vieltojärvi 2023).

Tasokkaalle kielitaidolle on tarvetta

Itä-Suomen yliopiston toteuttamassa tutkimuksessa tuli esiin englannin kielen merkitys kansainvälisen yhteistyön näkökulmasta, mutta myös tarve muiden kielten riittävän osaamisen varmistamiseen. Näitä kieliä ovat toisen kotimaisen kielen eli ruotsin lisäksi ranska, saksa, espanja, kiina, arabia ja venäjä. (Mattila 2023.)

Mainittujen kielten osaaminen sitoo meidät muihin kieli- ja kulttuuriyhteisöihin ja antaa kaltaisellemme pienelle maalle painoarvoa esimerkiksi EU-yhteistyötä ajatellen. On selvää, että vaikutusmahdollisuudet yhteistyössä paranevat riittävän syvällisen kielitaidon avulla.

Esimerkiksi suomalaisille hakijoille EU-virkoihin olisi tällä hetkellä tarvetta, sillä suomalaisten määrä on vähenemässä monen EU:n palveluksessa pitkän uran tehneen virkamiehen tullessa eläkeikään (Lähteenmäki 2022). Viime aikoina on kuitenkin uutisoitu, että esimerkiksi EU-virkojen haussa suomalaiset hakijat karsiutuvat usein suullisissa testeissä. Tähän yksi syy ovat puutteelliset argumentaatiotaidot vieraalla kielellä. (Sutinen 2023)

Vaativassa kansainvälisen tason yhteistyössä vahvimman vieraan kielen taidon tulee olla erittäin hyvä, jotta viestintä yltää riittävän vaikuttavalle tasolle. Kansainvälisissä tiimeissä tapahtuva tuloksellinen kokoustaminen vaatii osallistujilta oman alan osaamisen lisäksi myös monialaista ymmärrystä sekä kokouskäytäntöjen ja -terminologian hallintaa kokouskielellä. Erityisesti vieraalla kielellä tapahtuva sujuva ja menestyksellinen kokoustyöskentely vaatii harjoittelua, jota opiskelijan olisi tarpeellista saada opiskeluaikanaan.

Monikielinen viestintävarmuus

Monikielinen viestintävarmuus vaatii monialaisia kieli- ja viestintävalmiuksia. Monikansallisissa ja -alaisissa tiimeissä oman alan spesifi kieliosaaminen ei enää yksinään riitä. Auttavakin kielitaito useammassa kielessä on hyödyllinen small talk -tasoisessa viestinnässä ja auttaa siten suhteiden luomisessa. Sen jälkeen vaativat substanssisisällöt keskustellaan usein todennäköisesti englanniksi.

Tilannetajuinen, karismaattinen ja sujuva puhuja saa viestinsä perille tehokkaasti hallitessaan viestintätilanteen konventiot ja traditiot. Tähän sisältyvät myös puhuttelut, kuten tittelit ja virkanimikkeet, jotka saattavat olla joissakin kielissä ja kulttuureissa hyvin tärkeitä. Tämän tasoinen viestintä vaatii vieraan kielen rekistereiden erinomaista hallintaa.

Ammattikorkeakoulusta kielitaitoa työelämän vaatimuksiin

Kun ammattikorkeakoulusta valmistunut opiskelija huomaa joitakin vuosia työelämässä oltuaan, että hänen kielitaitonsa vaatisi kehittämistä vastatakseen työelämän vaatimuksia, YAMK-tutkinto olisi luonteva ja hyvä paikka tarjota opiskelijalle tämä kehittymismahdollisuus.

Tarjonnassa voisi olla erityiskielitaitoon keskittyviä opintojaksoja, joilla opiskelija voi parantaa ammatillista osaamistaan. Tällaisia opintojaksoja voisivat olla esimerkiksi EU-englanti, juridinen englanti, vientikaupan dokumentaatio sekä neuvottelu- ja argumentaatiotaidot useammalla vieraalla kielellä.

Kuva: Shutterstock