Yrityksen näkökulmasta jatkuva oppiminen tarkoittaa strategista näkökulmaa henkilöstön osaamiseen ja sen kehittämiseen. Kun yksittäinen työntekijä saa mahdollisuuden kehittyä työssään ja yritys osaa hyödyntää näin syntyvää osaamista toiminnassaan, yksilön ja yrityksen osaamistavoitteet ovat tasapainossa.

Jatkuva oppiminen lisää yrityksen strategista kompetenssia

Jatkuvan oppimisen tavoitteena on lisätä yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyä. Samalla se vahvistaa yrityksen houkuttelevuutta työpaikkana. Yrityksen näkökulmasta on keskeistä, että uuden oppiminen tapahtuu tiiviisti osana työtä sekä se, että opituilla asioilla on strateginen kytkös työyhteisön tai yrityksen kehittämiseen. Tällöin uuden oppiminen lisää yksilötason osaamista ja kehittää samalla työnantajan strategista kompetenssia.

Tutkimuksissa on todettu, että jopa 80 prosenttia työssä tarvittavasta osaamisesta kehittyy työtä tekemällä ja vain noin 10 prosenttia osaamisesta hankitaan formaaleissa koulutuksissa (Yeo 2008).

Esimerkiksi markkinointiin verrattuna jatkuva oppiminen on haastava kehittämiskohde siksi, että sen hyötyjen ja vaikuttavuuden mittaaminen on hankalaa. Hankala mitattavuus puolestaan aiheuttaa sen, että juuri sellaista osaamista jota yritys tarvitsee, on vaikea ennakoida. Sen arvioiminen, millainen osaaminen on pitkällä aikavälillä kannattava investointi, on haastava tehtävä. Saatetaan myös ajatella, että osaamisen kehittämiseen käytetty panostus menee hukkaan, jos työntekijä vaihtaa työpaikkaa.

Myyntiorganisaatioissa tarvitaan uudenlaista osaamista

Yritysten kilpailukyvyn kannalta myynnin osaamisen kehittäminen on kriittisessä asemassa. Elämme neljännen teollisen vallankumouksen alkuaikoja. Digitalisaatio ja tekoäly muuttavat toimintamalleja ja tulee uusia mahdollisuuksia tarjota arvoa asiakkaille.

Pandemia vauhditti entisestään digitalisaatiota ja muutti asiakkaiden ostokäyttäytymistä. Sen seurauksena myyntiorganisaatioissa tarvitaan uudenlaista osaamista. (Corsaro & D’Amico 2022.) Toimintaympäristö muuttuu myyntiorganisaatioiden näkökulmasta niin nopeasti, että on vaikeaa tietää mistä lähteä liikkeelle osaamisen kehittämisessä.

Myynnin osalta paluuta vanhaan ei enää ole, sillä osa uusista toimintatavoista on tullut jäädäkseen. Nyt on kyse siitä, mitkä organisaatiot kykenevät ottamaan käyttöön parhaat käytännöt ja kasvattamaan omaa osaamistaan kilpailukyvyn lisäämiseksi. Yritysten asiakkaat ovat omaksuneet uusia tapoja toimia, ja yritysten on oltava tietoisia asiakkaiden toiveista sekä ostokäyttäytymisestä.

Tutkimus, teknologia ja koulutus ovat yritysten kehittymisen kannalta kriittinen kolminaisuus. Tutkimus tuo tärkeää tietoa muuttuneesta tilanteesta. Teknologia tarjoaa mahdollisuuksia toimia uusilla tavoilla. Koulutus varmistaa yksilöiden osaamisen.

Kohti parempaa osaamisen johtamista

Kun etsitään uusia vaihtoehtoja ja toimivia ratkaisuja yritysten oppimiselle ja kehittymiselle, kaikessa korostuu johdon ymmärrys osaamisen merkityksestä liiketoiminnalle, osaamisen johtamisen käytännöt ja henkilöstön itseohjautuvuus (Ala-Laurinaho ym. 2017).

Jatkuva oppiminen vaatii yrityksiltä entistä isompia panostuksia yksilölähtöiseen ja joustavaan työssä oppimiseen. Lisäksi se vaatii yritysten kykyä tunnistaa keskeiset osaamistarpeet ja niihin parhaiten sopivat jatkuvan oppimisen ratkaisut kuten työnkierto, parityöskentely, tiimityö, projektit, hyvin toimiva perehdys, kokeilukulttuuri ja ylipäätään uudet tavat tuottaa asiakkaalle arvoa.

Kolmen ammattikorkeakoulun (3AMK) yhteisessä UUTOS -hankkeessa meidän haagahelialaisten tehtävä ja rooli on vahvistaa yritysten jatkuvan oppimisen sekä monikanavaisen myynnin osaamista.

Kuva: www.shutterstock.com