Siirry sisältöön
Jatkuva oppiminen
Jatkuva oppiminen haastaa osaamiskeskeisyyteen

Jatkuvaan oppimiseen ja sen kehittämiseen on löydettävä uusia näkökulmia. Oppimisen paikkoja on rohkeasti tunnistettava monessa kohtaa. Korkeakouluilta tämä edellyttää ennakkoluulotonta sekä osin jopa nykyiset rakenteet kyseenalaistavaa kehittämistyötä.

Julkaistu : 22.04.2021

Avoimen ammattikorkeakoulun tarjonta on tällä hetkellä suoritusten volyymin valossa merkittävin jatkuvan oppimisen konteksti Suomessa, kun puheena on formaali koulutus. Näin totesi Haaga-Helian osaamisjohtaja Anu Moisio Korkeakoulut jatkuvan oppimisen valtatiellä – webinaarissa. Webinaarin järjestimme Work & Study Fast Track -hankkeen puitteissa.

Jatkuvaan oppimiseen ja sen kehittämiseen on löydettävä uusia näkökulmia, jos toiminta pohjaa vain avoimen korkeakoulun toimintamalliin. Oppimisen paikkoja on rohkeasti tunnistettava monessa kohtaa: kokonaisuus ulottuu yksilön tarpeista järjestöjen, yritysten ja työvoimahallinnon tarpeisiin. Korkeakouluilta tämä edellyttää ennakkoluulotonta sekä osin jopa nykyiset rakenteet kyseenalaistavaa kehittämistyötä.

Elämä ei ole palikkamallin muotoista, jossa asiat seuraavat kronologisesti toisiaan. Se on aaltomaista sykliä ja syklejä, joissa opiskelun, työn ja muun elämän eri vaiheet vuorottelevat ja risteytyvät, Tämän totesi webinaarin osallistunut Teknologianteollisuus ry:n koulutusjohtaja Leena Pöntynen.

Jatkuva oppiminen haastaa kaikki toimijat

Yritysten tasolla osaamisen kehittämisen on oltava osa kokonaisstrategiaa ja samalla mukana päivittäisessä lähijohtamisen työssä. Henkilöstön kehittäminen tulee nähdä osana jatkuvan oppimisen areenaa, jolloin siihen tarvitaan myös korkeakoulujen panosta. Korkeakoulujen on tärkeää seurata yhteiskunnan ja työmarkkinoiden kehitystä hahmottaakseen millaista osaamista tarvitaan ja miten siitä tehdään saavutettavaa.

Nopea toimintaympäristön muutoksiin reagointi on edellytys toimivalle yhteistyölle, jossa koulutusorganisaatiot, yritykset ja järjestöt rakentavat yhdessä puitteita jatkuvalle oppimiselle.  Reagointivalmius nousi esiin erityisesti Maija Laaksosen (Tapanilan Erä) ja Marika Ahon (lakipalveluyritys Fondia) keskustelussa.

Webinaarissa keskustelijat nostivat esille toiveita korkeakoulujen jatkuvan oppimisen palveluiden selkeydestä ja yhteisestä tarjonnasta sekä sen koordinoinnista. Korkeakoulujen toisistaan poikkeavien toimintamallien ja tarjonnan haarukoimisen haasteet nousivat esiin sekä elinkeinoelämän että työvoimahallinnon puheenvuoroissa. Rakenteellisten ratkaisujen rinnalla odotukset kohdentuivat asiantuntijan osaamisen huomioimiseen ja uraohjauksen räätälöintiin. 

Työvoimaviranomaisten ja korkeakoulujen väliseen yhteistyöhön liittyvässä keskustelussa toivottiin yksilön kehittymisen estävien raja-aitojen kaatoa ja joustavan yhteistyön tulppien poistoa.

Mikrokredentiaaleista osaamisen jatkumoa

Kehittämistyön suhteen webinaarissa nousi esiin käsite ”pieni osaamiskokonaisuus” (micro-credential), joita mallinnetaan parhaillaan sekä hallinnon että koulutuksen toimijoiden kentillä.

Mikrokredentiaalien määrittelemisessä ja kohdentamisessa on vielä paljon työtä kansallisesti ja kansainvälisesti. Toistaiseksi vailla yhtenäisiä käytäntöjä ovat niiden laajuus, taso, toteutustavat sekä validointi yli korkeakoulu- ja maantieteellisten rajojen.

Parhaimmillaan mikrokredentiaalit voisivat muodostaa modulaarisen järjestelmän, joka ei ole sidoksissa yksittäiseen koulutusorganisaatioon. Mikrokredentiaaleista voisi rakentua yksilöllisiä, työllistymistä tukevia osaamispolkuja. Järjestelmään voisi kuulua sekä julkisen että yksityisen sektorin koulutusta eri tasoilla. 

Kokonaisuuteen liittyvät myös aloitteet yksilöllisistä osaamistileistä (individual learning accounts), joihin voisi sisällyttää useiden eri toimijoiden tarjoamaa koulutusta ja jotka rakentuisivat läpi työuran.

Jatkuva oppiminen etenee monella rinnakkaisella ja toisiinsa risteävällä radalla. Nyt on tärkeää tunnistaa kaikki osallistujat, rakentaa hyvät alustat ja mahdollistaa kunnolliset välineet. Kyseessä ei ole kilpailu, vaan osaamiskunnon kehittäminen vastaamaan yhä viheliäisemmiksi käyviin tulevaisuuden haasteisiin.