Halu tavoitella tutkintoa ja oppia uutta ovat monen opiskelijan kimmokkeena, kun opinnot alkavat. Tutkinto-opiskelu kestää vuosia, ja ensimmäiset lukukaudet painottuvat kunkin aihepiirin perusteisiin. Niistä monelle on kuitenkin jo saattanut kertyä osaamista työelämässä, aikaisemmissa opinnoissa, harrastuksissa tai itsenäisesti opiskelemalla.

Kun opiskelu ei tarjoa riittävästi haastetta ja uusia sisältöjä, saattaa käydä niin, että työelämä houkuttelee ja koulusta tulee vain pistäytymispaikka.

Korkea-asteella paine opiskelijoiden tavoiteaikaiseen valmistumiseen puhuttaa jatkuvasti. Syyt opintojen viivästymiseen ovat moninaisia, mutta tavallisimpia lienevät opiskelumotivaation hiipuminen ja ajankäyttöön liittyvät haasteet.

Osaaminen keskiössä

Aikaisemman osaamisen tunnustamisella tai tuttavallisemmin näytöillä voimme ainakin osittain vastata niin motivaation ylläpitämiseen kuin ripeään opinnoissa etenemiseenkin. Näytössä opiskelija todentaa ja tekee näkyväksi olemassa olevan osaamisensa.

Haaga-Heliassa kaikille yhteisten osaamisten sekä tutkintojen avainosaamisten näyttöihin on laadittu selkeä toimintamalli. Kenellä tahansa on mahdollisuus osallistua näyttöön, mikäli osaamista siihen on kertynyt riittävästi. Niinpä aikaisemmat opinto- ja työtodistukset eivät koskaan ole vaatimuksena osaamisen näyttöön. Näyttötoiminnassa keskeistä on osaaminen eikä se, miten osaamista on syntynyt.

Koska osaaminen pitää voida todentaa ja arvioida näytettävän opintojakson kriteereiden mukaan, tarvitaan dokumentointia. Dokumentteina voivat toimia esimerkiksi portfoliot, oppimispäiväkirjat, erilaiset työnäytteet tai kirjalliset tuotokset. Näiden lisäksi voidaan hyödyntää vaikkapa haastatteluja.

Näytöillä lisää motivaatiota etenemiseen

Aikaisemman osaamisen tunnustaminen lyhentää usein opiskeluaikoja ja säästää opiskelijan resursseja sellaisten asioiden oppimiseen, joita hän ei entuudestaan osaa. Näin se vaikuttaa positiivisesti myös opiskelumotivaatioon. Kun opiskelija oppii koko ajan uutta, vähenee tunne siitä, että opiskelu olisi turhaa. Opiskeluaikojen lyhentyminen samoin kuin motivoituneet opiskelijat ovat myös oppilaitoksen etu.

Toisinaan opiskelijat eivät halua hyödyntää aikaisempaa osaamistaan näyttämällä. Syynä saattaa olla se, että jo pitkään työelämässä olleet haluavat tulla päivittämään osaamistaan. He helposti arvelevat saavansa uutta ja ajankohtaista tietoa ihan kaikista opinnoista.

Tarve ja halu uuden oppimiseen syntyy usein siitä, että työpaikalla asioita on ehkä tehty jo vuosia samalla tavalla. Mahdollisuus päivittää osaamista kannustaa opiskelemaan. Joskus motiivina on vaihtelun halu: opiskelu antaa virkistävää vastapainoa työlle.

Näyttäminen ei tarjoa helppoa oikotietä tutkintoon, mutta todennäköisesti se ylläpitää hyvää opiskelumotivaatiota. Kun ei tarvitse keskittyä siihen, mikä on jo tuttua, voi rauhassa pureutua uuden opiskeluun.