Cambridgen yliopisto siirtää opetuksen kokonaan verkkoon ensi lukuvuodeksi, ja Itä-Suomen yliopisto jatkaa opetusta syksyn ajan pääosin verkossa. Etäopetus on tullut jäädäkseen, ja kansalaisopistojen näkökulmasta se on enemmän mahdollisuus kuin uhka.

Vapaan sivistystyön opetustapahtumat ovat niin sanottuja jatkuvan oppimisen matalan kynnyksen oppimistilanteita, joihin kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus osallistua. Opiskelumaksut pyritään pitämään mahdollisimman pieninä. Opetusta järjestetään laaja-alaisesti.

Kansalaisopistojen liiton (2017) mielestä maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kasvaneen määrän takia on tarvetta lisätä opintoja. Myös perusopetukseen valmistavan opetuksen tarve on lisääntynyt samasta syystä. Perustuslaissa säädetään, että julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. (Kansalaisopistojen liitto, 2017.)

Vapaan sivistystyön valtiontuki on supistunut vuodesta 2011 lähtien, vaikka kustannustaso nousee (Kansalaisopistojen liitto, 2017.) Tämä asettaa koulutuksen järjestämiselle haasteita. Toiminta syrjäkylillä saattaa supistua, eikä kaikkia kursseja pystytä toteuttamaan kustannussyistä. Isot massaluennot järjestetään kaupungeissa.

Apuun tulevat digitaaliset välineet. Erilaisten kameroiden käyttö mahdollistaa muun muassa käsityövideoiden tekemisen. Internetissä on mahdollista liittyä käsityöryhmiin, joissa jaetaan kuvia ja videoita. Keskustelupalstoilla kysytään vinkkejä sukkien neulomiseen. Virtuaalijumpat, kielten etätunnit, taidekerhot ja lukupiirit onnistuvat etäyhteydellä. Tätä kaikkea voisi hyödyntää myös syrjäkylillä. Massaluennot saavuttaisivat laajalti yleisöä, ja kaikilla olisi samanlaiset mahdollisuudet asuinpaikasta huolimatta.

Tätä teemaa pohdimme Näköaloja-hankkeessa järjestetyllä kurssilla Digiä opettamiseen ja oppimiseen. Vapaan sivistystyön opettajilla oli mahdollisuus osallistua kurssille ja vaihtaa kuulumisia muiden opettajien kanssa. Kurssin aikana digitaaliset taidot karttuivat. Opiskelimme erilaisia verkossa tapahtuvien yhteistoiminnallisten opetustapahtumien suunnittelua ja toteutusta sekä videoiden toteutusta. Näimme myös hienoja esimerkkejä, joita on jo tehty vapaan sivistystyön opetuksen parissa. Etenkin Pohjois-Suomessa digitaalisia mahdollisuuksia on hyödynnetty loistavasti ja luovasti.

Pitkien etäisyyksien maassa ja myös kestävyyden kannalta opetus onkin järkevää siirtää verkkoon. Etäopetus ei korvaa fyysistä kanssakäymistä, mutta yksinäisyyttä se voi lieventää. Harrastaminen parantaa yksilöiden elämänlaatua ja voimaannuttaa, vaikka sitä varten ei tarvitsisi edes poistua kotoaan. Sitran (2020) teettämässä kyselyssä etenkin keski-ikäiset ja eläkeläiset ilmoittivat, että jatkuvaan uuden oppimiseen ajaa erityisesti tarve pysyä maailman muutoksen perässä.

Etäopetus videoneuvotteluvälineiden välityksellä on digitaalisen muutoksen ytimessä. Parhaimmillaan kansalaisopistojen opetus verkossa voisi napata kaksi kärpästä yhdellä iskulla: opettaa uusia taitoja sekä erilaisissa oppiaineissa että digivälineiden käytössä.

Lähteet

Kansalaisopistojen liitto, Kol. 2017.

Sitra. 2020. Elinikäinen oppiminen Suomessa 2019 – kyselyn tulokset.