Opiskelijat pohtivat luokassa, kuinka mukava on taas tavata ja opiskella yhdessä. Hyvän yhteistyön ja ilmapiirin siivittämänä he oppivat uusia asioita kuin huomaamattaan. Opiskelijat alkavat pohtia; Eikö usein sanota, että oppiakseen täytyy ponnistella tai oppiminen tuottaa tuskaa? Niin tosiaan, voiko olla kivaa ja silti oppia?

Positiivisella pedagogiikalla hyvinvointia

2000 – luvun alussa syntyi positiivinen psykologia, joka tutkii ihmisen vahvuuksia ja kykyä selviytyä elämän ongelmista ja vastoinkäymisistä (Ojanen 2014). Positiivisen psykologian isänä pidetään Martin Seligmaa ja ulkomailla positiivista pedagogiikkaa kutsutaan positiiviseksi kasvatukseksi (Positive education). Suomessa nämä kaksi käsitettä katsotaan olevan toisilleen synonyymit. (Leskisenoja & Sandberg 2019.)

Positiivinen psykologia on ensin alkanut rantautua esiopetukseen ja sieltä perusopetukseen. Nyt ollaan saavuttamassa korkeakouluja ja pohdimme yhdessä, miten korkeakoulujen hyvinvointia voidaan edistää.

Kaikki lähtee opettajasta. Leskisenoja ja Sandberg (2019) tuovat esille, että positiivisen pedagogiikan mallia noudattelevissa kouluissa panostetaan tietoisesti sekä opettajien että opiskelijoiden hyvinvointiin. Näin hyvinvointi koulussa nousee yhdeksi tärkeimmäksi päätavoitteeksi. Kun kouluissa panostetaan opettajien hyvinvointiin, niin luodaan edellytys myös opiskelijoiden hyvinvointiin.

Luokassa pyritään lisäämään hyvinvointia ja positiivista tunnetilaa, koska sen on todettu säteilevän myös opiskelijoiden oppimiseen parantaen oppimistuloksia. Positiivinen tunnetila tekee opiskelijan olon luokassa turvalliseksi, jolloin opiskelijan ajattelu- ja toimintamallit laajenevat. Näin opiskelija on myös joustavampi ja avoimempi uudelle tiedolle. Kun opiskelija näkee asioita laaja-alaisemmin, on sen todettu edistävän myös luovuutta. Opiskelijan ongelmanratkaisukyky paranee ja hän on avoimempi uudelle tiedolle ja ennen kaikkea oppimiselle. Lisäksi opiskelija on avoimempi myös palautteelle ja neuvoille, jolloin positiivinen tunnetila myös vahvistaa kykyä vastaanottaa palautetta. (Lipponen 2015; Ojanen 2014.)

Pedagoginen hyvinvointi antaa opiskeluun siivet

Positiivisen psykologian näkökulmasta vahvuuksien tunnistaminen on yksi motivaation ja oppimisen lähtökohdista. Opettajan tehtävänä on tunnistaa opiskelijoiden vahvuuksia, joita opiskelija voi hyödyntää opiskelussa ja myös tulevassa työssään. Esimerkiksi tradenomin tutkinto on hyvin laaja ja opiskelija voi valmistuttuaan työskennellä hyvin erilaisissa työtehtävissä. Opinnoissa voi kuitenkin olla vaikeaa hahmottaa tulevia työmahdollisuuksia.

Opintojen etenemisen ja työllistymisen kannalta olisi eduksi, jos opiskelija voisi tunnistaa vahvuutensa ja saisi ohjausta siihen, millaisiin työtehtäviin hän voisi laajalla kentällä suuntautua. Kuka tuntee vahvuutenaan myynnin työtehtävät, toinen taas kokee olevansa vahva markkinoinnissa ja pitää mainosten suunnittelusta. Kun opiskelijalla on konkreettisia tavoitteita ja hän kokee onnistuvansa opinnoissaan, opiskelumotivaatio vahvistuu entisestään.

Teemme pedagogista hyvinvointia yhdessä

Opettaja voi opetus- ja ohjaustilanteissa tukea opiskelijoiden vahvuusorientoitunutta työskentelyä esimerkiksi antamalla kannustavaa ja rakentavaa palautetta. Uusiautti (2019) muistuttaa meitä, että opiskelijoiden erityisvahvuuksien hyödyntäminen saa elämän tuntumaan merkityksellisemmältä, mikä edistää yksilön tuottavuutta ja yleistä hyvinvointia.

Miten sinun opetuksessasi? Miten annat palautetta? Tunnetko opiskelijasi niin, että voit heitä kannustaa ja ohjata heidän omissa opinnoissaan?

Turvallinen oppimisympäristö ja työtavat, jotka luovat myönteistä vuorovaikutusta ja tukevat yhteistyötä ja yhdessä oppimista, tekevät oppimisesta mielekästä.

Minkälainen vuorovaikutus ja ilmapiiri sinun oppitunneillasi on? Onko ilmapiiri positiivinen ilmapiiri ja sellainen, jossa kaikki opiskelijat kokevat olevansa turvassa? Saatko opettajana positiivista vastakaikua opiskelijoiltasi?

Vahvuuksiin ja turvalliseen, positiiviseen ilmapiiriin nojautuva opetus ja oppiminen yhdessä rakentavat pedagogista hyvinvointia niin opiskelijoille kuin opettajillekin. Myönteiset kokemukset tuottavat positiivista kierrettä, josta hyötyvät kaikki.

Lähteet:

• Leskisenoja, E. & Sandberg, E. 2019. Positiivinen pedagogiikka ja nuorten hyvinvointi. PS-kustannus.
• Lipponen, K. 2015. Positiivinen psykologia ja ratkaisukeskeisyys psykoterapiassa. Teoksessa Uusitalo-Malmivaara, L. (toim.). Positiivisen psykologian voima. PS-kustannus.
• Ojanen, M. 2014. Positiivinen psykologia. Helsinki: Edita.
• Uusiautti, S. 2019. Tunnista vahvuutesi ja menesty. Kirjapaja.