Siirry sisältöön
Hyvinvointi
Tunteet kuuluvat ihmisyyteen

Onko korkeakoulussa sijaa keskustella tunteista? On, sillä tunteet kuuluvat ihmisyyteen.

Kirjoittajat:

Julkaistu : 01.03.2022

Tunteet ovat läsnä kaikkialla siellä missä olemme. Tunteilla on fysiologiansa kun jännitys aiheuttaa sydämentykytyksiä, hävetessä poskille nousee puna ja pelko saa kylmän hien otsalle. Tunteet ovat mielen, kehon, kulttuurin ja biologian yhtymäkohdassa. Ne näkyvät ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.

Aiemmin suomalaisessa opiskelu- ja työkulttuurissa on pitkälti vallinnut käsitys siitä, miten tunteet eivät kuuluisi niihin. Nykyisin lisääntynyt ymmärrys tunteiden fysiologiasta ja biologiasta on kuitenkin suunnannut keskustelua enemmänkin siihen, miten tunteita osataan tai ei osata tunnistaa sekä miten opetella säätelemään tunteitaan lapsuudesta vanhuuteen.

Oppimisen tunteita

Ahdistuneisuuden ja keskittymisvaikeuksien taakse voi kätkeytyä turhautuneisuutta, riittämättömyyden tunteita ja vaikeuksia kohdata omaa epävarmuutta. Ahdistuneisuus liittyy usein välttelykäyttäytymiseen. Mitä enemmän välttelee epäonnistumisen pelkoa, sitä enemmän välttelee avaamasta opiskelumateriaaleja ja sitä enemmän ahdistaa. Kierre on valmis.

Oppimisen tunteissa ilmenee usein myös ilon puutetta, häpeää ja syyllisyyden välttelyä. Oppimisen iloon taas liittyy ilo loppuun saatetusta työstä. Vapaus, valinnanvapaus, vapaaehtoisuus, itsemäärääminen sekä autonomisuus ovat periaatteita, jotka liittyvät oppimisen iloon. Koettu kyvykkyys, tehtävän merkityksellisyys ja tehtävän kokeminen arvokkaaksi linkittyvät oppimisen iloon.

Opiskelija haluaa oppia ja pyrkii luontaisesti kohti oppimiseniloa. Oppimisen ilo on myös yhteistä iloa, sillä oppilaitoksen sosiaaliset suhteet ovat parhaimmillaan oppimisen voimavaroja, joissa kaikissa on läsnä tunteet. Oppiminen vaatii onnistuakseen sekä tietoa että tunnetta.

Tunteilla on tarkoituksensa

Tunteiden jaottelu positiivisiin tai negatiivisiin on tarpeetonta, koska kaikilla tunteilla on tarkoituksensa. Kaikilla tunteilla on merkityksensä ja niillä on arvonsa.

Kiukun ja vihan tunteet sekä syyllisyys ja häpeä ovat usein tunteita, joille ei ole ollut tilaa, eikä niitä sitä kautta oppita tunnistamaan eikä säätelemään. Niiden tarkoitus on kuitenkin suojata ihmistä ja ne opettavat vetämään rajaa itselleen epäsuotuisiin asioihin. Kiukku ja ärtymys sanoitettuina, hyväksyttyinä ja tunnistettuina tunteina johtavat asioiden aktiiviseen muuttamiseen suotuisammiksi. Mikäli näitä tunteita patoaa, väistelee ja panttaa, ne voivat purkautua liian voimakkaina reaktioina suhteessa kyseessä olevaan tilanteeseen.

Miltä näyttäisi maailma ilman syyllisyyttä ja häpeää? Jos ihmiselle mikään käyttäytyminen ei olisi väärin tai katumisen ja sovittamisen arvoista, ei käyttäytymistä olisi tarpeen myöskään kontrolloida tai muuttaa. Vihaakin tarvitaan. Ilman vihaa ihminen olisi täysin puolustuskyvytön ja joutuisi elämään toisten ihmisten ehdoilla ja armoilla. Vihan avulla ihmisen on mahdollista ottaa kantaa olemassaolonsa oikeuteen ja puolustaa itselle merkityksellisiä asioita. Myös surulle on annettava aikansa, paikkansa ja tilansa.

Miten opiskelijoiden tunteille voi antaa tilaa?

Haaga-Helian julkaisussa Tuhannet tunteet (Isacsson, Raatikainen, Ekström 2019) ehdotettiin arjen pedagogisia ratkaisuja ihmisten välisiin kohtaamisiin opiskelijoille voimaannuttavien tunnekokemusten saamiseksi. Ratkaisut ovat ajankohtaisia edelleenkin:

  1. Sanoita myös myönteisiä asioita opetus- ja ohjaustilanteissa.
  2. Tuo esille onnistumisia, pysähdy niiden äärelle. Mahdollista pedagogisilla ratkaisuilla opiskelijoille onnistumisen kokemuksia.
  3. Kannusta opiskelijaa ja luo uskoa opiskelijaan, jotta hän löytäisi parhaansa. Vahvista opiskelijan minäpystyvyyden kokemista, myös emotionaalisen minäpystyvyyden kokemista.
  4. Luo kiittämisellä ja arvostavalla kohtaamisella turvallinen, luotettava ja innostava oppimisilmapiiri.
  5. Anna arvostavaa palautetta – anna rehellistä ja ohjaavaa palautetta, kuitenkin rakentavassa hengessä ja siten, että palaute ohjaa oppimisprosessissa eteenpäin.
  6. Tue opiskelijan itsetuntemusta ja tunnetaitoja. Opiskelija kehittää tunnetaitojaan myönteisessä ja turvallisessa oppimisympäristössä. Hän onnistuu kohtaamaan mahdolliset haasteet, ja hänellä on kyky selviytyä erilaisista tilanteista.

Onko korkeakoulussa sijaa keskustella tunteista? On, sillä tunteet kuuluvat ihmisyyteen.

Luettavaa aiheesta:

  • Isacsson, A., Raatikainen, E.& Ekström, M. 2019. Tuhannet tunteet- opiskelijoiden tunnekokemukset korkeakoulussa. Haaga-Helian julkaisut.
  • Lyytinen, P., Korkiakangas, M.& Lyytinen, H. (toim.). 2000. Näkökulmia kehityspsykologiaan, kehitys kontekstissaan. Porvoo, WS Bookwell Oy.
  • Määttä, Kaarina (toim.). 2006. Tunteiden rakkaus ja rikkaus. Avaimia tunteiden tulkintaan. Keuruu, Otavan kirjapaino Oy.