”Haaga-Heliassa välitetään opiskelijoista ja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi tehdään pitkäjänteistä ja rakenteisiin juurtuvaa kehittämistyötä opiskelijoita kuunnellen.”

Soljuvat opinnot lähtevät elämänhallinnasta (SOLE) -hankkeen pääviesti kiteyttää opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman kehittämishankkeen tavoitteen edistää opiskelijoiden hyvinvointia niin korkeakoulun rakenteissa ja palveluissa, opetuksessa ja ohjauksessa kuin arjen vuorovaikutuksessa.

Opiskelijoiden aktiivinen toimijuus kehittämistyössä on yksi osoitus välittämisestä. Arkihavaintojen, tutkimusten ja selvitysten lisäksi hankesuunnittelua ja -toteutusta ohjasivat kehittämistarpeet, joita opiskelijat olivat nostaneet esille Haaga-Heliassa toteutuneiden hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta käsittelevien hankkeiden (NAU, VOIMA, HALI) yhteydessä.

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun strategisena perustana on olla opiskelijoiden ja henkilöstön innostava ja hyvinvoiva korkeakouluyhteisö (Haaga-Helia 2022). SOLE-hankkeen lähtökohtana oli toteuttaa tätä käytännössä. Kehykseksi konkreettisille toimenpiteille asetettiin opiskelijoiden opiskelukykymalli (YHTS). Sen ohjaamana hankkeessa tavoiteltiin opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin vahvistumista opiskelijan omien voimavarojen, opiskelutaitojen, ohjauksen ja opetuksen sekä opiskeluympäristön näkökulmista.

Tässä kirjoituksessa esitetään nostoja hankkeen kehittämistyöstä ja kannustetaan jatkuvaan kehittämistoimintaan hyvinvoivan korkeakouluyhteisön eteen.

Hyvinvointia korkeakouluopiskelijoiden arkeen

Opiskelijoiden hyvinvointitutkimusten (mm. Parikka 2022) perusteella on aika nostaa opiskelijoiden hyvinvointi korkeakouluyhteisön keskiöön. SOLE-hankkeessa opiskelijat toimivat myös toistensa hyvinvoinnin tukena. Esimerkkinä tästä ovat liikunta- ja hyvinvointialan opiskelijoiden toteuttama hyvinvointivalmennus sekä myötätuntoteemaan ja takaisin opintojen pariin suuntaavan vertaistyöskentelyn kokeilut. Palaute osoittaa, että opiskelijakollegoiden tuki ja kokemus vertaisuudesta ovat merkityksellisiä.

Hyvinvointipalveluita resursoimalla ja säännöllisillä opiskelijakohtaamisilla välitetään opiskelijoille viestiä siitä, että heidän hyvinvointiinsa halutaan panostaa. Hankkeen aikana opiskelijoiden kanssa käynyt keskustelut kampuksilla osoittivat, että korkeakoulussa on tarve kohdata hyvinvointitoimijoita säännöllisesti. Hankekokeiluna toteutetut kampusvierailut jäävätkin hyvinvointipalveluiden pysyväksi käytänteeksi.

Opiskelijoiden osallisuuden kokemuksen vahvistamiseksi on merkityksellistä, että palaute kuullaan ja sen pohjalta tehdään muutoksia opiskelijoiden hyvinvoinnin parantamiseksi. SOLE-hankkeessa tutkittiin opiskeluhyvinvointityöryhmän toimintamahdollisuuksia ja kirkastettiin prosessia siten, että se aidosti palvelee korkeakoulun opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Jotta opiskelijoiden hyvinvointiin voidaan systemaattisesti panostaa, korkeakoulun pitää panostaa palveluiden resursointiin ja tiivistää yhteistyötä hyvinvointitoiminnan ja pedagogisen toiminnan kesken.

Restoratiivista tukea turvallisuuden kokemusten vahvistamiseksi

Turvallinen oppimisympäristö on opiskeluhyvinvoinnin tärkeä perustekijä. Pitkä pandemian aiheuttama sosiaalinen eristyneisyys näkyy edelleen siinä, että sosiaalisiin tilanteisiin osallistuminen koetaan vaikeammaksi kuin ennen. Kuulumattomuuden ja yksinäisyyden kokemusten lisäksi KOTT (2022) tutkimuksen tulokset osoittavat, että kymmenesosa ammattikorkeakouluopiskelijoista on kokenut satunnaista tai jatkuvaa kiusaamista joko opiskelijoiden tai henkilökunnan taholta. Tapaukset ovat selvästi lisääntyneet koronapandemian jälkeen. Tämä näkyy muun muassa yhteydenotoissa hyvinvointipalveluihin.

Kaksivuotisessa hankkeessa toteutettiin tutkimus- ja kehittämisprosessi turvallisemman tilan toimintatavan rakentamiseksi. Kehitetty malli, Turvaamo, mahdollistaa opiskelijoiden hyvinvointia ilmoitus- ja sovittelumallilla sekä turvallisemman tilan periaatteilla ja pedagogisen henkilöstön osaamista vahvistamalla. Haaga-Heliassa on julkaistu opiskelijoille Turvaamo-verkkosivusto, jossa voi tehdä esimerkiksi ilmoituksen koetusta tai havaitusta epäasiallisesta kohtelusta.

Moninaisuutta ja kaikkien osallisuuden mahdollisuuksia arvostavassa korkeakoulussa korostuu restoratiivisuus eli sovitteleva työote. Käytännössä kyse on kohtaamisesta, toisten kuuntelemisesta, ihmisten välisten suhteiden eheyttämisisestä ja sosiaalisten taitojen vahvistamisesta (Verso 2023). Hankkeen kehittämistyön pohjalta on mahdollista vahvistaa tätä osaamista sekä opiskelijoilla että henkilöstöllä.

Opiskelukykyä vahvuuksia ja erityisen tuen tarpeita tunnistamalla

Vahvuuslähtöisen ohjauksen kehittämisessä tavoitteena oli ohjauskulttuurin muutos, jossa opiskeljan ykilöllisyys ja hänen osaamisensa tunnistetaan entistä vahvemmin (ks. Wenström 2022). Vahvuuslähtöinen ohjaus tekee osaamista näkyväksi, motivoi ja edistää sitoutumista opintoihin ja toimimiseen alan osaajana työelämässä. Tutkimukset osoittavat, että omia vahvuuksiaan tunnistavat ja hyödyntävät ihmiset kokevat työssään merkityksellisyyttä sekä suoriutuvat ja jaksavat työssään paremmin. Heidän päämääränsä ovat linjassa omien ydinarvojen ja kiinnostuksen kohteiden kanssa, ja ihmiset kokevat itsensä tyytyväisemmiksi ja pätevämmiksi. (Pessi, Martela & Paakkinen 2017.)

SOLE-hankkeessa vahvuuslähtöistä ohjausta kehitettiin ohjaus- ja opetushenkilöstöä kouluttamalla. Yhteensä 50 henkilöä osallistui Voimakehävalmentaja-koulutukseen, ja heistä suuri osa jatkoi mentorointiohjelmaan. Osa osallistujista toteutti myös opintopisteytetyn kehittämistehtävän, joka syvensi vahvuuslähtöisen ohjauksen osaamista. Kokonaisuuden tuotoksena Haaga-Heliassa aloitti vahvuuslähtöisen ohjauksen kehittämisyhteisö. Vahvuuslähtöiseen ohjaukseen tehtiin myös laadullista tutkimusta, jonka toteutti Tiina Mehto (2023). Vahvuuslähtöinen ohjaus on tärkeää, ja se on saanut oman paikkansa ohjauksessa ja sitä kehitetään eteenpäin.

Vahvuuksien tunnistaminen on merkityksellistä erityisesti opiskelijoille, jotka tarvitsevat syystä tai toisesta erityistä tukea opintoihinsa. Korkeakoulussa on tunnistettu tarve prosesseille, jotka mahdollistavat opintojen aikaista, yksilöllistä tukea. SOLE-hankkeessa haastateltiin tukea tarvitsevia opiskelijoita, opettajia ja erityisopettajia, ja havaintojen pohjalta kehitettiin yhteistyössä erityisopettajien kanssa työskentely- ja keskustelufoorumi, jossa opiskelijoiden on mahdollista keskustella erityisopettajien kanssa ja saada vertaistukea toisistaan. Foorumille tuotettiin monipuolista tukimateriaalia niin opiskelijoille kuin opettajille.

Erityisen tuen tarpeisiin vastataan korkeakoulussa jatkossa myös hankkeessa kehitetyllä erityisen tuen mallilla, jossa toteutetaan erityisopettajan ja opettajan yhteisopettajuutta. Kokemusten ja tulosten mukaan yhteisopettajuus koettiin erinomaiseksi tavaksi havaita ja saavuttaa erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita. Lisäksi otettiin käyttöön opiskelijoiden, opettajien ja erityisopettajien yhteistyössä muotoilema tuen prosessi opinnäytetyövaiheeseen. Hankkeessa on koulutettu opettajia kaikilta osaamisaloilta tavoitteena tukea mahdollisimman laajasti tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaamista opinnäytetyössä. Pysyvänä toimintana tuen kysymyksiin erikoistuneet opettajat ja erityisopettajat tapaavat säännöllisesti ajankohtaisten teemojen ja osaamisen vahvistamisen merkeissä. Ammattikorkeakouluissa on moninainen joukko opiskelijoita, joista tulee hyviä ammattilaisia, kun he saavat riittävästi tarvitsemaansa tukea tutkinnon saavuttamiseksi.

Lopuksi

Hankkeen toimintaa ohjaava opiskelukykymalli perustelee osaltaan sitä, miten keskeistä korkeakoulussa on huolehtia, että jokainen opiskelija tulee nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi ja saa mahdollisuuden kokea turvallisuutta ja osallisuutta korkeakouluyhteisössä. Hyvinvointi vaikuttaa oppimiseen, opintojen edistämiseen ja mahdollistaa valmistumista ja työelämään siirtymistä. Ammattikorkeakoulujen opetusta ja ohjausta pitää kehittää inklusiivisempaan suuntaan, jolloin vastataan yhä paremmin opiskelijoiden moninaisuuteen, tuen tarpeisiin ja tasavertaisiin mahdollisuuksiin suorittaa tutkinto.

Opiskeluhyvinvointityön systeemisen kokonaismallin (Inkinen ym. 2022) mukaisesti opiskelijoiden opiskelukyky ja hyvinvointi edellyttävät niiden huomioimista strategisella tasolla, toiminnan ohjauksen tasolla ja opiskeluhyvinvointityön toteuttamisessa. Lisäksi ne edellyttävät seurantaa, arviointia ja jatkuvaa kehittämistä. Soljuvat opinnot lähtevät elämänhallinnasta -hankkeen lupaus opiskelijoille sisältää tarpeen hyvinvoinnin edistämiseksi tehtävän työn jatkuvuudesta.

Blogiduon toisessa osassa annetaan konkreettisia suosituksia jatkokehittämistyölle.