Kolkon asiallinen opetus ei kuulosta hyvältä (ks. Valkonen, 2020). Se kuvaa kuitenkin usein osuvasti koronapandemian aikana toteutettua etäopetusta, jos opetuksessa keskitytään vain opittavaan asiaan. Yhtenä seurauksena tästä kolkosta, kaiken vapaan yhdessäolon karsivasta opetuksesta on opiskelijoiden kokeman yhteisöllisyyden tunteen väheneminen. SAMOK ry:n ammattikorkeakouluopiskelijoille teettämän kyselyn mukaan ryhmähengen syntyminen ja ylläpito on ollut koronan aikana erityisen haastavaa (Löytänen, 2020).

Yhteisöllisyys on todistetusti yksi merkittävimmistä tekijöistä opiskeluhyvinvoinnissa (Ärling, 2018). Sen merkitys mielenterveydelle, ja sitä kautta opiskeluun voi olla jopa yli 55 prosenttia. Eli lisäämällä yhteisöllisyyttä lisätään myös opiskelijoiden hyvinvointia. Ammattikorkeakoulussa tärkeät yksilöllisiä opintopolkuja tukevat asiat, kuten henkilökohtaistaminen, opinnollistaminen ja itseohjautuvuuden ja opintojen joustavuuden tavoitteet, voivat omalta osaltaan heikentää yhteisöllisyyden kokemusta.

Etäopiskelu ei siis ole ainut yhteisöllisyyden uhka. Etäopiskelu on kuitenkin asia, jolle voidaan yhteisöllisyyden rakentumisen näkökulmasta tehdä jotakin ja johon voidaan suoraan vaikuttaa pedagogisin keinoin.

Yhteisöllisyys syntyy arjessa

Yhteisöllisyyttä ei voi tilata verkkokaupasta tai ulkoistaa projektityöntekijöiden vastuulle. Se syntyy tekemisessä ja yhteisessä jaetussa arjessa. Yhteisöllisyydestä tulee huolehtia jatkuvasti ja sitä rakennetaan yhteistyössä. Se on keskinäistä ryhmään tai ihmissuhdeverkostoon kuulumisen tunnetta, yhdessä tekemistä, yhteisiä tavoitteita ja yhteisten päämäärien jakamista. Yhteisöllisyyden rakentuminen edellyttää siten kaikkien yhteisön toimijoiden panosta.

VOIMA – Voimaa, valoa ja vertaistukea korkeakouluopiskelijoille -hankkeessa kysyttiin keväällä 2021 sekä opiskelijoilta että opettajilta, miten opiskelijoiden hyvinvointia tulisi tukea. Noin kahdestasadasta vastauksesta on poimittavissa runsaasti ehdotuksia, jotka liittyvät opetuksen kehittämiseen, mutta myös paljon vastauksia, jotka eivät liity suoraan opiskeluun, vaan sen liepeillä tapahtuvaan yhteiseen tekemiseen vertaisoppijoiden kesken. Vertaisten positiivinen merkitys yhteisöllisyyden tunteen vahvistumisessa on moneen kertaan todettu, joten kyselyn ehdotuksia on syytä tarkastella huolella ja ryhtyä jatkojalostamaan niitä käytännön toiminnaksi.

Moni vastaajista korosti sitä, miten tärkeää on kohdata opiskelutovereita myös opetuksen ulkopuolella. Korona-aika on synnyttänyt valtavan toisen ihmisen ikävän ja sen taklaamiseen tarvitaan jatkossakin vapaamuotoista yhdessä hengailua, peli-iltoja, hauskaa yhdessäoloa ja juhlaa arjen keskelle.

Vastauksissa ehdotettiin myös erilaisten laadukkaitten asiantuntijaluentojen ja harrastusopintojen tarjoamista opiskelijoille. Itsensä johtamisen taidot, mindfulness tai vaikkapa erilaisia taiteen keinoja hyödyntävät työpajat tarjoaisivat opiskelijoille resursseja elämänhallintaan ja itsensä kehittämiseen sekä erilaisiin kohtaamisiin. Mahdollisuus osallistua jumppaan tai joogaan yhdessä toisten kanssa hoitaisi sekä kehoa että mieltä.

Mitä sinulle kuuluu?

Yhteisöllisyyden tunne ei synny kaikille samalla tavalla. Korona-aika on myös kuluttanut opiskelijoiden voimavaroja. Jotkut kokevat, että vaikka tekemistä olisi tarjolla, niihin ei jaksa osallistua. Yhtenä konkreettisena toimenpiteenä ehdotettiin opiskelijoiden suoraa kontaktointia soittamalla niille, joita ei opintojen kautta ole vähään aikaan tavoitettu. ”Mitä sinulle kuuluu ja kuinka voit” voi olla monelle opiskelijalle juuri se kysymys, jonka on odottanut kuulevansa.

VOIMA-hankkeessa on ryhdytty toimiin tämän ehdotuksen pohjalta jo kevään 2021 aikana. Opiskelijatukihenkilö Rosa on ottanut yhteyttä opiskelijoihin ja toiminta jatkuu lukuvuonna 2021-2022. Opiskelijoiden palaute tästä on ollut, että he ovat kokeneet tulleensa kohdatuksi ja että heistä välitetään.

Ammattikorkeakoulun näkökulmasta yhteisöllisyys on tärkeä asia. Jos oppilaitosyhteisön jäsenet eivät tunne kuuluvansa yhteisöön ja voivat huonosti, heikentää se koko yhteisön toimintakykyä. Se vaikuttaa oppimisen tuloksiin, kokemukseen hyvinvoinnista ja sitä kautta myös työllistymiseen. Toimet, jotka vähentävät yksinäisyyttä ja sosiaalista eristäytyneisyyttä sekä lisäävät yhteisöllisyyden tunnetta, kantavat hedelmää niin yksilö- kuin yhteisötasoilla. Siksi nyt tarvitaan laadukkaan opiskelutoiminnan lisäksi vapaamuotoista yhdessä oloa ja mahdollisuuksia monimuotoiseen kohtaamiseen ja yhteisöllisyydestä voimautumiseen.

Lähteet:

• Löytänen, O. 2020. AMK-opiskelijoiden jaksaminen ja hyvinvointi heikentyneet merkittävästi korona-aikana. SAMOK. Luettavissa: https://samok.fi/samok-viestii/tiedotteet/amk-opiskelijoiden-jaksaminen-ja-hyvinvointi-heikentyneet-merkittavasti-korona-aikana/
• Valkonen, M. 2020. Korona on jo muuttanut koulunkäyntiä pysyvästi, ja muutoksen pitäisi vielä jatkua. Luettavissa: https://www.tuni.fi/unit-magazine/artikkelit/korona-jo-muuttanut-koulunkayntia-pysyvasti-ja-muutoksen-pitaisi-viela-jatkua
• Ärling, M. 2020. Yhdenvertaisuuden merkitys ammattikorkeakoulun näkökulmasta. Teoksessa SAMOK ry, Yhteisöllisempi korkeakoulu. s. 41-47. Luettavissa: https://samok.fi/wp-content/uploads/2020/12/samok_fi_web-joka.pdf