Käsitettä mieli voidaan tarkastella hyvin monen tieteenalan näkökulmasta, joten sen määrittely on laaja-alaista (Helenius 2022, 7). Mielen hyvinvointi eli positiivinen mielenterveys on korkeakouluopiskelijoiden voimavara, joka pitää sisällään taidon kohdata vastoinkäymisiä, vaikuttamismahdollisuuden omaan elämään sekä toiveikkuuden omaa elämää koskevissa asioissa.

Tyydytystä tuottavat sosiaaliset suhteet sekä myönteinen käsitys itsestä ja henkilökohtaisista kehittymismahdollisuuksista sisältyvät korkeakouluopiskelijan mielen hyvinvointiin. Positiivinen mielenterveys voidaan määritellä optimaaliseksi positiivisen toiminnan tilaksi, joka on yhteydessä mutta samalla myös riippumaton mielenterveyden häiriöistä (Chilver & Gatt 2021, Ryan & Deci 2001, 142).

Harjoitteita ja uudelleenmäärittelyä

Opiskelijoiden itsesäätelytaitojen lisääminen mindfulness- ja joogaharjoitteilla edesauttaa opiskelijoiden kykyä rauhoittaa itseään ja parasympaattista hermostoaan. Vireystilan säätelyn myötä tunnesäätely mahdollistuu. Positiivisen psykologian interventioilla on mahdollista parantaa opiskelijoiden positiivista mielialaa. Opettelemalla suuntaamaan huomio kiitollisuudentunteeseen, kauneuden tiedostamisen lisääntymiseen, ystävällisyyteen sekä itseään että muita kohtaan, optimismiin ja kukoistamiseen, opiskelijan on mahdollista voida paremmin. (Helenius 2022, 40–44.)

Kognitiivisiksi vinoumiksi kutsutaan psykologisia ilmiöitä, jotka vääristävät ajatteluamme. Kognitiivisia vinoumia voi oppia tunnistamaan kognitiivisen uudelleen määrittelyn tekniikoilla, kuten ”olen epäonnistunut aiemmissa opinnoissa, tulen epäonnistumaan nytkin” -tyyppisiä mielentämisen katkoksia. Positiivisen uudelleenmäärittelyn keinoin virheitä ja takaiskuja voi määritellä uudelleen toisin.

Se, mihin kiinnitämme huomion, vahvistuu

Tunteet, ajatukset ja toiminta kytkeytyvät toisiinsa, ja tekemällä muutoksia toiminnan tasolla jokainen voi muovata ajatuksiaan rakentavammiksi sekä tunteitaan siedettävämmiksi. Mielenterveystietoisuus lisää hyvinvointia. Mikäli opiskelijoita ohjataan tunnistamaan omia arvojaan, he voivat tehdä elämässään niiden suuntaisia valintoja.

Mitä uupuneempi tai stressaantuneempi opiskelija on, sitä negatiivisempana menneisyys tai tulevaisuus näyttäytyy. Positiivisemman menneisyyden tai toiveikkaamman tulevaisuuden harjoitteita aktiivisesti tekemällä voi saada uusia näkökulmia.

Yksilön tunteet, ajatukset ja toimintakin kytkeytyvät läheisiin ihmissuhteisiin. Mitä taitavampi opiskelija on vuorovaikutustaidoiltaan, kuuntelemisen taidoiltaan ja positiivisten tunneilmaisujen ilmaisemisessa, sitä paremmin hän voi pärjätä ihmissuhteissaan. Tiedostamalla omia vahvuuksia ja harjoittamalla niitä voi elää täysipainoisempaa elämää. Avun vastaanottaminenkin on kyky, jota voi treenata ja jolla voi lisätä omaa hyvinvointia.

Koulutusuudistukset, pandemia ja turvallisuustilanteen muuttuminen maailmassa ovat haastaneet korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia. Positiivisen mielenterveyden harjoitteiden opettaminen on satsaus paitsi yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointiin, myös tulevaisuuteen. Mielenterveys on kulmakivi modernissa maailmassa, jossa tarvitaan resilienssiä mielen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Korkeakouluyhteisöjen kannattaisi satsata opiskelijoiden mielenterveyden tukemiseen ennaltaehkäisevästi opettamalla positiivisen mielenterveyden taitoja.