Yhteisöllisyys ja työrauhan tukeminen ovat edellytyksenä laadukkaalle oppimiselle ja työskentelylle.

Yhteisöllisyys luo meille tunteen, että olemme osa yhteisöä, toimintamme on tärkeää ja meillä on rooli yhteisön jäsenenä. Yhteisöllisyys edistää vuorovaikutusta, sitoutumista yhteisön toimintaan, oppimista ja työn tekemistä. Yhteisöllisyyden kokemuksessa jokaiselle meistä on tärkeää arvostava vuorovaikutus ja koskemattomuuden kunnioitus.

Kun koemme kiusaamista, se rikkoo vuorovaikutuksessa ihmisarvoa ja koskemattomuutta. Kiusaamisen ennaltaehkäisy on tärkeää ja siitä on Opetushallituksen ohjeistus oppilaitoksille, jotka tulee olla kaikkien tiedossa. Usein ohjeistuksen tuntee henkilökunta.

Opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden tulee myös tietää mitä kiusaamisella tarkoitetaan, mitä se voi olla, mitä sen havaitseminen tarkoittaa, miten toimitaan kiusaamistilanteissa ja ennen kaikkea miten sitä ennalta ehkäistään yhdessä.

Kiusaamiselle nollatoleranssi

Kiusaamisesta on erilaisia määritelmiä. Määrittely voi olla vaikeaa, koska toiminnan lisäksi on kyse nimenomaan asenteista. Siitä miten yhteisön muut jäsenet suhtautuvat toisiinsa ja kiusaamiseen sekä miten kiusattu kokee häntä kohtaan tapahtuvan loukkaamisen rajat.

Yhteisössä kiusaaminen ja kiusaamistilanteet voivat olla piilossa, osin näkyvillä tai täysin näkyvää toimintaa. Kiusaaminen voi olla kertaluonteista, muutaman kerran tapahtuvaa tai pahimmillaan jatkuvaa. Kaikkein tärkeintä yhteisöissä on se, että kiusaamista ei hyväksytä missään muodossa, siihen puututaan eikä sallita minkäänlaista kiusaavaa ja epäasiallista käyttäytymistä.

Kiusaaminen eristää

Kiusaaminen voi siis näkyä ja sitä voidaan havaita monella tavalla. Se voi näkyä siten, että henkilö joutuu yhden tai useamman muun henkilön toistuvan loukkaamisen, vahingoittamisen tai syrjimisen kohteeksi. Tilanteille on tyypillistä, että henkilö ei pysty puolustautumaan tai vaikuttamaan mitenkään saamaansa kohteluun.

Kiusaaminen voi näkyä yksin jättämisenä, ilkeinä puheina, vihjauksina, kirjoituksina, kuvina tai videoina henkilöstä tai muuna toimintana, jolla pyritään loukkaamaan tai vahingoittamaan toista. Loukkaaminen voi olla tahallista tai osin tahatonta, esim. heitettynä vitsinä, jolle muut nauravat ja kiusattua ei naurata tai hän ei saa tietää.

Tyypillisesti kiusaaminen on eristämistä ryhmästä tai nolaamista ryhmässä, joka jatkuu. Kiusattu on yleensä puolustuskyvytön. Kiusaaminen tuottaa hämmennyksen tunnetta, häpeää, vaikuttaa itsetuntoon ja tuottaa usein yhteisöstä vetäytymistä.

Yhteisöllisyys ehkäisee kiusaamista

Henkilön, joka kokee tulleensa kiusatuksi, on usein vaikea tulkita tilannetta yksin. Silloin tarvitaan luottamuksellista vuorovaikutusta ja toinen ihminen tueksi kuuntelemaan, selvittämään ja rauhoittamaan. Tilanteessa tarvitaan kiinnostusta siitä mitä on tapahtunut, miten henkilö on tilanteet kokenut ja yhteistä sopimusta siitä, miten asiaa lähdetään viemään eteenpäin yhteisössä.

Kiusaamisen ennaltaehkäisyyn kuuluu keskeisenä yhteisöllisyyden vahvistaminen. Yhteisöllisyyden lähtökohta on, että olemme kiinnostuneet jokaisesta henkilöstä, joka kuuluu yhteisöömme. Kiinnostuksen lisäksi yhteisössä tulee olla yhteistä aktiivista, osallistavaa toimintaa sekä avointa vuorovaikutusta ja palautetta, jotka ovat arvostavaa. Yhteisössä koettu vuorovaikutus ja tunnekokemus vahvistavat yhteisöllisyyttä ja tukevat myös hyvinvointiamme. 

Luodaan yhdessä osallistavaa toimintaa

Hyvinvointi on noussut koulutuksessa ja työelämässä keskusteluun.

Hyvinvoinnin lisäämiseksi on luotu ohjeistuksia mm. koulutuksen järjestäjille. Ammatillisen koulutuksen järjestäjä tekee opiskeluhuoltosuunnitelman, jonka osana tulee laatia suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.

Suunnitelmaa laadittaessa olisi hyvä sitouttaa osapuolia suunnitelman tekemiseen, joten voisiko suunnitelmatyöhön osallistua henkilöstön lisäksi myös opiskelijat ja yhteistyökumppanit.

Suunnitelmassa tulee kuvata väkivaltaan, kiusaamiseen ja häirintään liittyvät toimenpiteet ja käsittelytavat. Lisäksi suunnitelmassa tulee huomioida opiskelijoiden keskinäiset ja opiskelijoiden ja koulutuksen järjestäjän henkilöstön väliset vuorovaikutussuhteet. Suunnitelmassa koulutuksenjärjestäjän tulee määritellä toimenpiteet ja jälkiseuranta  teon tekijän ja kohteena olevan osalta.

Yhteistyö on myös kirjattava ja määriteltävä suunnitelmaan näkyville. Yhteistyötahoilla tarkoitetaan huoltajia ja tarvittavia viranomaisia. Koulutuksen järjestäjän tuleekin perehdyttää ja tiedottaa suunnitelmasta opiskelijoita, henkilöstöä, huoltajia, viranomaisia ja yhteistyötahoja. Suunnitelmaa tulee päivittää, seurata ja arvioida.

Suosittelemme yhteisöllisyyteen ja kiusaamiseen liittyvien tutkimusten seuraamista. Omassa organisaatiossa käytävät keskustelut sekä vuorovaikutuksen ja toiminnan seuraaminen ovat toimiva tapa koulutuksen järjestäjälle kehittää toimintatapoja kohti osallistavaa, kiusaamisesta vapaata ja tasa-arvoista koulutusta. 

Lisää aiheesta:

• Juva, I. 2019. Who can be ‘normal’? : Constructions of normality and processes of exclusion in two Finnish comprehensive schools. University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences Doctoral Programme in School, Education, Society and Culture. Helsingin yliopisto.
• Laitinen, K., Haanpää, S., Francke, L & Lahtinen, M. 2020. Kiusaamisen vastainen työ kouluissa ja oppilaitoksissa. Oppaat ja käsikirjat 2020:3. Opetushallitus.
• Opetushallitus. 2018. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet ja tavoitteet sekä opiskeluhuoltosuunnitelman laatiminen ammatillisessa koulutuksessa. Määräys. OPH 258-2018.
• Helenius, J. 2021. MLL. Kiusaamiskysely ja sen tulosten tulkinta. Luentomateriaali 15.3.2021
• Salmivalli, C. 2010. Kiusaamiseen puuttuminen. Kohti tehokkaita toimintamalleja. Jyväskylä: PS-kustannus.
• Virrankari L, Leemann L, Kivimäki H. 2020. Osallisuuden kokemus ja koulukiusaaminen: Kouluterveyskyselyn 2019 tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 35/2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

Kuva: www.shutterstock.com