Rauhan rakentaja on poissa. Vaikken koskaan Martti Ahtisaarta tavannut, muiden ihmisten kuvaamina kohtaamiset Ahtisaaren kanssa ovat aina olleet perustavanlaatuisia. ”Lähdin tapaamisesta varmempana rakentamaan ihmisten välistä luottamusta, joka on turvallisuuden perusta”, kommentoi X-alustalla eräs. Tämä sai minut ajattelemaan luottamuksen ja turvallisuuden tunteen merkitystä ihmisille.

Tunne turvallisuudesta ja osallisuudesta

Kun maailma näyttäytyy monimutkaisena, nopeasti muuttuvana ja kaoottisena. Voi tulla tunne, että on yhä vaikeampaa vaikuttaa omaan elämään ja näin luottamus omaan tulevaisuuteen ja toisiin ihmisiin vähenee. Varsinkin nuorten kohdalla luottamuksen väheneminen aiheuttaa seurauksia pitkälle tulevaisuuteen. Irrallisuuden tunne voi eristää yhteisöistä ja ryhmistä ja aiheuttaa turvallisuuden tunteen etsimistä marginaaleista.

Korkeakoulut ja oppilaitokset ovat merkittävä lähiyhteisö nuorelle. Nuoren aikuisen kiinnittyminen opiskeluyhteisöön vahvistaa elämänhallintaa ja sitä kautta turvallisuuden tunne ja osallisuuden kokemus vahvistuu. Luottamuksen rakentumiseen ihmisten välille kannattaa panostaa yhteisöissä ja arkisissa toimissa.

Luottamusta rakennetaan arvostuksella ja pyrkimyksellä ymmärtää toisia

Luottamuksen perustana lienee ymmärrys toista ja erilaista ihmistä kohtaan. Jotta ymmärtäisimme toista ihmistä, on meidän pyrittävä vuorovaikutukseen hänen kanssaan ja osoitettava kiinnostusta.

Toisen totuudet ovat erilaisia kuin omat, mutta jotakin yhteistä on aina jaettavaksi ja usein yhteinen tavoite löytyy ja yhdistää. Luottamus on myös sitoutumista. Mitä enemmän me luotamme toisiimme sitä vahvemmin olemme sitoutuneita yhteisöön.

Luottamus perustuu vuorovaikutukseen ja kommunikointiin (Rinne 2021). Luottamusta edistää, kun sanomme, mitä oikeasti tarkoitamme ja mahdollisimman selkeästi. Jos lupaamme, pidämme lupaukset tai kerromme, jos lupausta ei voida pitää. Kannamme vastuun asioista myös tekojen tasolla ja toimimme ennustettavasti ja johdonmukaisesti (Rinne 2021).

Rinne (2021) korostaa luottamuksen olevan arvostusta: silloinkin kun ollaan vaikeassa tilanteessa ja eri mieltä. Arvostus näkyy kun kuuntelemme ja hyväksymme. Arjessa kiitämme, hymyilemme ja olemme kiinnostuneita toisistamme.

Erityisesti oppimisen näkökulmasta nousee esiin tärkeä taito jakaa tietoa muille. Luottamusta vahvistaa, kun kohtaamme toisia ihmisinä kertomalla itsestä ja omista tuntemuksista. Opiskelijankin sitoutumista vahvistaa, jos opettaja kertoo itsestään, epäonnistumisia ja oppimisia omassa työelämässä, pahoittelee aidosti virheitään ja kertoo tilanteen huomioiden huolistaan tai peloistaan.

Luottamusta vahvistaa omien rajojen tunnistaminen ja joustaminen sopivissa paikoissa sekä toisten rajojen arvostaminen (Rinne 2021). Hyvissä yhteisöissä autamme toisia ja luotamme siihen, että tarvittaessa saamme itse apua. Rajoja täytyy asettaa ja kertoa, jos emme voi tai ehdi auttaa. Kun otamme apua vastaan, viestimme luottamuksestaan toisia kohtaan.

Vaihdetaan tarvittaessa näkökulmaa ja pidetään yllä toivoa

Mattila (2021) kuvaa ihmisten kohtaamisten ja yhteisöissä elämisen vuorovaikutusta näkökulman vaihtamisten taitona: asioiden ihmettely ja uudelleen määrittelyn taito avaa asioita ja ongelmia uudella tavalla.

Yhteinen ymmärrys löytyy helpommin, kun asiaa sanoitetaan eri tavoin tai huomaamme siinä uusia näkökulmia, joista on helpompi puhua. Sanoilla vaikutamme mielikuviin ja tunnekokemukseen ja siten ratkaisun mahdollisuuteen tai mahdottomuuteen. Huumorilla, hyvällä tahdolla ja leikkimielisyydellä viemme usein asioita parempaan suuntaan.

Toivo ja usko tulevaisuuteen ovat keskeisiä resilienssin kehittymisen tekijöitä. Vaikeassa tilanteessa on taitoa säilyttää myönteisiä tunteita. ”Hän uskoi rauhaan silloinkin, kun kukaan muu ei sitä tehnyt”, kommentoi joku some-keskustelussa Ahtisaarta neuvottelijana. Tämän voi pitää mielessä, kun kohtaamme opettajana, läheisenä, ammattilaisena ihmisiä, joihin haluamme erityisesti uskoa. Pidetään kiinni toivosta eikä anneta periksi.

Editointi: Marianne Wegmüller

Kuva: Shutterstock