Työuupumus ei synny yhdessä yössä, vaan se kehittyy pitkän ajan kuluessa. Jatkuvat työelämän muutokset, töiden ylikuormittavuus ja korkeat vaatimukset aiheuttavat stressiä, jolla on haitallinen vaikutus ihmiseen. Liian pitkään jatkunut yhtäjaksoinen stressi johtaa lopulta siihen, että ihminen uupuu työssään ja sairastuu työuupumukseen.

Työuupumuksen oireiden kirjo on valtava

Tyypillisin työuupumuksen oire on väsymys, joka ei lähde pois nukkumalla. Vaikka ihminen on työuupumuksen takia väsynyt, hän ei välttämättä pysty nukkumaan hyvin. Tavallisesti uupuneen uni saattaa keskeytyä usein yön aikana. Tai sitten hän nukkuu lyhyen ajanjakson, jonka jälkeen hän herää, eikä saa enää nukuttua työasioiden pyöriessä mielessä.

Työuupuneella esiintyy usein myös keskittymishäiriöitä ja muistivaikeuksia. Niiden johdosta henkilöllä on vaikeuksia muistaa asioita ja oppia uutta. Työuupumuksessa oireiden kirjo on laaja. Työuupunutta voi vaivata flunssa tai kivut, joihin ei löydy syytä. Hänellä voi olla sydänoireita ja kohonnutta verenpainetta tai mielialojen vaihtelua ja masennusta.

Työn imua sopivasti

Henkilö, joka kokee usein työssään työn imua, lähtee aamulla hyvillä mielin työhönsä. Hän tuntee työnsä tärkeäksi, nauttii siitä ja omistautuu sille. Työn imu myös motivoi ja sitouttaa työntekijää. Hakanen (2011) toteaa, että valitettavasti kaikki eivät koe työn imua.

Vaarana on, että työn imua kokeva ihminen haalii itselleen liikaa töitä ja vastuuta, koska työ on niin kivaa. Lopulta lisääntynyt vastuu ja työ, aikaisempien vastuiden ja töiden lisäksi, johtavatkin liikakuormitukseen ja ajan mittaan työuupumukseen.

Palautuminen on äärimmäisen tärkeää

Työuupumuksen oireilu näkyy usein ensimmäisenä työuupuneen kotona. Kun työelämä vie liian suuren osan ihmisen ajasta, ei hänelle jää tarpeeksi aikaa työstä palautumiseen. Väsynyt ihminen on menettänyt energiansa, jolloin esimerkiksi kotityöt saattavat jäädä tekemättä tai sosiaalisia suhteita ei enää jaksa ylläpitää. Vapaa-ajan harrastaminen vähenee, kun ihmisellä ei ole enää voimia muuhun kuin seuraavaan päivään valmistautumiseen. 

On tärkeää, että työntekijä asettaa työn ja vapaa-ajan välille rajat. Kun työpäivä on loppunut, sitä ei jatketa työajan ulkopuolella. Toki välillä on tilanteita, jotka vaativat joustoa, mutta näitä tilanteita olisi hyvä olla harvoin. Jos ylimääräisestä työajasta tulee jokapäiväistä, on tuolloin työuupumisen vaara suuri.

Palautumista tapahtuu parhaiten unessa. Mankan (2015) mukaan ihmisen pitäisi pyrkiä nukkumaan 7–9 tuntia yössä, jotta palautumiselle jää riittävästi aikaa. Palautumisprosessi käynnistyy jo silloin, kun työntekijä pystyy sulkemaan työajatukset mielestään. Lisäksi töiden jälkeen tulisi olla tarpeeksi vapaa-aikaa, jolloin voi tehdä itselle mukavaa tekemistä tai vain nauttia olostaan tekemättä mitään.

Työntekijä voi palautua työn aiheuttamasta kuormituksesta myös työpäivän aikana esimerkiksi tuunaamalla omaa työtään mielekkäämmäksi. Hän voi asettaa työpäivälleen erilaisia toimintatapoja, joita noudattamalla työnteko sujuu paremmin ja vähemmän kuormittavasti. Näitä ovat esimerkiksi häiriövapaat kalenterivaraukset ja viestimien hiljentäminen äänettömälle.

Pienillä mikrotauoilla on palauttava vaikutus. Mikrotaukoja pitäisi pitää työpäivän aikana useita, jotta hyvää palautumista tapahtuisi riittävästi. Palautumisen voi saada aikaan käymällä ulkona ”happihyppelyllä”, lukemalla sanomalehtiä, keskustelemalla esimerkiksi kahvihuoneessa työkavereiden kanssa, jaloittelemalla tai tekemällä mindfulness-harjoituksen.

Tietoisen läsnäolon on todettu auttavan palautumisessa

Mindfulnessissa pysähdytään rauhallisesti hengittämällä ja rauhoitutaan siinä hetkessä, jossa sillä hetkellä ollaan. Säännölliset mindfulness-harjoitukset muun muassa parantavat keskittymiskykyä ja stressinsietokykyä. Mindfulnessilla on todettu olevan työuupumusta vähentävä vaikutus.

Palautumisesta kannattaa jokaisen pitää huolta. Se on elintärkeää, jotta jaksaa tehdä töitä tässä hurjasti muuttuvassa maailmassa koko työuran ajan.

Lähteet:

• Hakanen, J. 2011. Työn imu. Työterveyslaitos. Tammerprint Oy.
• Manka, M-L. 2015. Stressikirja – Mistä virtaa? Alma Talent Oy.

Kuva: www.shutterstock.com