Tämä kirjoitus keskittyy satunnaisesti poimittuihin tuoreimpiin suomalaisiin ja suomenkielisiin tekoälytutkimuksiin johtamisen kontekstissa. Hain tutkimukset Google Scholarin avulla hakusanoilla tekoäly ja johtajuus sekä tekoäly ja johtaminen. Tutkimusraportin tai artikkelin otsikossa piti olla tekoäly ja johtaminen jossakin muodossa.

Näillä kriteereillä saalis oli verrattain suppea, mutta mahdollisti silti erilaisten näkökulmien esille nostamisen.

Tekoälyn hyödyntäminen finanssialan johtajuudessa

Pro gradu -työssään Pulliainen (2019) tutki finanssialan keskijohtoa ja ylintä johtoa. Hänen kiinnostuksensa kohteena olivat johtajien määritelmät tekoälystä ja tekoälyn ilmeneminen johtajuuden ja finanssialan tulevaisuudessa.

Johtajat suhtautuivat tekoälyyn hyvin myönteisesti. Tekoälystä johtajat uskoivat saavansa apua johtajuuteen ja he myös uskoivat sen tehostavan liiketoimintaa. He näkivät tekoälyn muuttavan johtajuutta ja työelämää tulevaisuudessa. Itse johtajuuden he kuitenkin uskoivat säilyvän.

Tekoälyn hyödyntäminen sotilasjohtamisessa

Vertaisarvioidussa artikkelissaan Häyry (2020) esittää olennaisia kysymyksiä sotilasjohtamiseen ja tekoälyä käyttäviin tappaviin asejärjestelmiin liittyen. Hän kysyy, kuka on vastuussa koneen tekemistä päätöksistä, tekeekö kone päätöksiä, saako se tehdä niitä?

Häyry rauhoittelee, että koneet tekevät lähinnä tunnistustehtäviä ja niillä on ihmisistä riippumatonta asiantuntijuuden auktoriteettia, mutta hän ei näe sitä uhkana. Kone ei Häyryn mukaan koskaan voi olla vastuussa aiheuttamastaan vahingosta, vaan vastuu on aina ihmisen.

Tekoälyn hyödyntäminen tekoälyohjelman johtamisessa

Salonen puolestaan (2020) selvitti kandidaatintutkielmassaan, mitkä johtamiskompetenssit koetaan tärkeinä tekoälyohjelman johtamisessa julkisessa organisaatiossa. Tutkimuskohteena oli valtiovarainministeriön kansallinen tekoälyohjelma AuroraAI, joka pohjautuu avoimeen verkostotyöskentelyyn.

Tutkimuksen tulosten mukaan kaikkein tärkeimmät johtamiskompetenssit tekoälyohjelman johtamisessa ovat ihmisten johtaminen ja laajojen kokonaisuuksien strateginen johtaminen. Tekoälyohjelma edellyttää myös muita johtamisen kompetensseja, mutta ne eivät Salosen mukaan vaikuta johtajan menestymiseen yhtä paljon.

Tekoälyn hyödyntäminen päätöksenteossa

Mikonsaaren (2022) diplomityön kohteena oli tekoälyn hyödyntäminen päätöksenteossa.

Älykkäiden teknologioiden hyödyntäminen nähdään Mikonsaaren mukaan tärkeänä yritysten liiketoiminnan tehostamisessa ja prosessien automatisoinnissa, koska ne mahdollistavat liiketoiminnan kustannustehokkuuden. Yritysten on kuitenkin tunnistettava mahdollisuus tekoälyn käytölle. Lisäksi tekoälyratkaisujen rakentaminen ja tekoälyosaaminen edellyttävät hyviä käytäntöjä ja toimivaa infrastuktuuria yrityksissä.

Tekoälyn jalkauttaminen ja hyödyntäminen organisaatiossa edellyttää myös sitä, että käyttäjät ymmärtävät, mitä tekoäly on, mistä se rakentuu, mitä sillä tehdään ja miksi.

Tekoälyn hyödyntäminen strategisessa johtamisessa

Sipola (2022) tutki diplomityössään tekoälyn hyödyntämistä yritysten strategisen johtamisen välineenä Suomessa. Sipola erottelee johtamisen ja tekoälyn toisistaan siten, että johtaminen on ihmisen tehtävä ja tekoälyn hyödyntäminen luo mahdollisuuksia operatiivisessa toiminnassa.

Entistä suurempien datamäärien kerääminen, prosessoiminen ja analysoiminen on mahdollista tekoälyn avulla. Tekoäly nähdäänkin yritysten kilpailuedun kannalta jopa kriittisenä teknologiana. Tietosuojaan liittyvää etiikkaa on kuitenkin syytä pohtia ja sen käyttöön liittyvät riskit on myös tunnistettava.

Sipola muistuttaa, ettei digitaalinen transformaatio jätä johtamista ulkopuolelle. Hän ennustaa, että tekoäly osana digitaalista transformaatiota on emergentti ilmiö, jonka vaikutukset liiketoiminnalle sekä sen johtamiselle tulevat olemaan perustavanlaatuisia.

Tarvitsemme lisää tekoälytutkimusta johtamisen kontekstissa

Tekstissä esille nostamani johtamisen näkökulmat eivät mitä todennäköisemmin tule olemaan ainoita konteksteja, joissa tekoälyä voidaan hyödyntää tulevaisuudessa.

Jo Business Finlandin (2020) skenaarioraportti summaa, että yritykset ydinliiketoiminnasta riippumatta jo nyt investoivat digitaalisten sovellusten kehittämiseen ja tekoälyn hyödyntämiseen. Tämä kertoo paitsi tarpeesta tutkia tekoälyn hyödyntämistä johtamisessa entistä tarkemmin, myös siitä, että tekoälyä on osattava soveltaa kaikessa muussakin johtamisessa kokonaisvaltaisesti.

Kuva: www.shutterstock.com