Siirry sisältöön
HR ja johtaminen
Pieninä paloina vai eheänä mosaiikkina? ‒ Asiantuntijatyötä arvostava työsuunnittelu tukee pedagogista hyvinvointia

Kirjoittajat:

Kimmo Mäki

KTT, KL, korkeakoulupedagogiikan yliopettaja

Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Johanna Holvikivi

yliopettaja
Metropolia Ammattikorkeakoulu

Hannele Louhelainen

erityisasiantuntija
OAJ

Teija Golnick

erityisasiantuntija
OAJ

Julkaistu : 22.11.2022

Näennäissuunnitelmia, jatkuvaa sähläystä, stressin lähde. Ei vastaa työn luonnetta, osaamisella ei ole merkitystä, ennakointi puuttuu. Näin lehtorit, yliopettajat ja keskijohto määrittelivät ammattikorkeakoulutyön suunnittelun haasteita (Mäki ym. 2019).

Moniulotteisen korkeakoulutyön suunnittelun johtaminen mittaa pedagogisen hyvinvoinnin tasoa korkeakoulussa.

Pedagogisen hyvinvoinnin (Hype) -hankkeessa olemme selvittäneet, millaisia odotuksia ja jänniteitä työnhallintaan ja työn johtamiseen kohdistuu eri korkeakouluissa.

Yksi korostuneimmista johtamistyön jännitteistä kytkeytyy kokemukseen korkeakoulutyön sirpaleisuudesta. Tämä tuo tunteen oman työn hallinnan menettämisestä ja työn ennakoimattomuudesta. Työ koetaan fragmentoituneena, eikä työvuodesta saa rakennettua loogista kokonaisuutta, jossa eri palaset muodostaisivat kehittämisorientoituneen ammatillisen tarinan.

Sirpaleisuudesta suunnitelmallisuuteen ‒ eheät rakenteet ja rytmitys työhön

Työn johtamiseen liittyvät odotukset kohdistuvat kokonaisvaltaiseen ja ennakoivaan suunnitteluun. Tavoitteena on hallittu, eheä ja linjakas kokonaisuus, jolloin myös yllättäviä tilanteita kestetään paremmin. Kuormituspiikkejä siedetään, kun yksilö saa laittaa oman kädenjälkensä työvuoden rakentamiseen.

Hyvä työkyky ja työn hallinta mahdollistetaan järkevällä työsuunnitelmalla ja tuntemuksella korkeakouluissa tehtävästä asiantuntijatyöstä sekä sen mitoituksesta. Linjakkuus ja johdonmukaisuus ovat tärkeä osa pedagogista johtamistyötä ja korkeakouluyhteisön toimintaa.

Työyhteisön arkeen tarvitaan niin myötäintoa kuin myötätuntoa. Kollegiaalinen tuki ja mentorointi ovat merkittäviä työn suunnittelussa ‒ erityisesti sille osalle opetushenkilöstöä, joka vasta tulee alalle. Korkeakoulutyön hahmottaminen opetus-, ohjaus- ja TKI-maailmassa vie oman aikansa.

Opetus-, ohjaus- ja TKI-työmuodon yhteensovittaminen on taitolaji, ja koko kokonaisuuden tunkeminen yhteen työvuoteen on mahdotonta. Tarvitaan työn palastelua sekä työmuotojen ja eri tehtävien painotusten sopimista vuosittain. Se edellyttää priorisointia ja kokonaisuuksien hahmottamista, niin että korkeakoulun tavoitteet ja yksilön tavoitteet yhdistyvät yhteiseksi kokonaisuudeksi. Tämä mahdollistuu vain esihenkilön ja johdettavan kohtaamisissa.

Nakerrammeko vai rakennammeko luottamusta työsuunnitelmakulttuurilla?

Korkeakoulutyön suunnittelun tila ja toteutustavat paljastavat työyhteisöstä, johtamisesta ja asiantuntijatyön ymmärryksestä paljon. Ylhäältä alas valuvat prosessit ja opettajan työsuunnitelmiin tippuvat työtehtävät kertovat johtajalähtöisestä otteesta, jossa omistajuus omaan työhön jää vähäiseksi. Työ koetaan tämän tyyppisessä toimintakulttuurissa näköalattomaksi ja sirpaleiseksi.

Opetuksen rakenteen johtaminen ei ole laatikkoleikki, jossa oikeat palikat ovat oikeassa paikassa ja koulutus pyörii. Seurauksena tästä järjestelijäjohtamisesta ovat yksilön tasolla liian tiukat opetustyön aikataulut, joissa ei ole sijaa kesken työvuoden tuleville hankkeille tai muille kehittämistehtäville. Tämä nakertaa luottamusta, pedagogisen hyvinvoinnin kokemusta ja työnhallinnan tunnetta sekä lisää stressiä.

Työn johtamisen äärellä sovitaan muustakin kuin työtehtävistä

Henkilöstön oikeutta ja velvollisuutta osallistua työnsä suunnitteluun on edelleen vahvennettava, samoin mahdollisuutta tehdä korkeakoulutyötä tunnistettujen ja riittävien aikaresurssien puitteissa. Asiantuntijatyö edellyttää yhä enemmän myös oman työn analysointia ja kehittämistä sekä kollegoiden tapaamista.

Vuorovaikutukseen ja sen laatuun on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Aikapaineista huolimatta työsuunnitelmien rakentaminen tulee olla vuorovaikutteinen esihenkilön ja johdettavien välinen ponnistus. Parhaimmillaan se on foorumi, jossa kumpikin osapuoli saa työkaluja ja ajatuksia oman osaamisen ja työn suunnittelun kehittämiseen.

Organisaation tarpeet sekä yksilön osaaminen ja toiveet ovat mahdollista kohtauttaa vain yhteisillä foorumeilla. Yhteiset kohtaamiset avaavat myös mahdolliset tuen tarpeet henkilökohtaisen työn rakenteiden hallintaan ja työrytmin löytämiseen. Työvuoden ja työtehtävien tarkastelu yhdessä nostaa esille myös työkykyyn liittyvät seikat, ja tarpeen mukaan voidaan räätälöidä ratkaisuja työssäjaksamisen edistämiseksi.

Toimiva työn johtaminen tapahtuu yhteisesti. Samalla esihenkilölle ja johdettavalle syntyy kokemus, että he voivat aidosti osallistua ja vaikuttaa korkeakoulutyötä koskeviin päätöksiin ja linjauksiin. Tämä tuottaa parhaimmillaan hyvinvointia yhteisöön.

Pienistä irrallisista paloista voidaan saada ehyt mosaiikki, jos palasten rajapinnoilla liimana on työn yhteinen avaaminen ja sen kehittäminen kohti holistista ammatillista tarinaa. Näistä tarinoista elävät myös pedagoginen hyvinvointi sekä laadukas oppiminen.

Tämä teksti on osa kolmen blogin sarjaa. Sarjan muissa osissa käsittelemme johtamissädettä ja korkeakoulun strategiaa.

Pedagoginen hyvinvointi (HyPe) hanke

Mitä teemme?

  • Tunnistamme, tutkimme ja kehitämme ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen hyvinvoinnin käytäntöjä ja paikkoja.
  • Tunnistamme työorientaation ja siitä johtuvien työtapojen suhdetta työssä jaksamiseen ja kehittymiseen.
  • Kehitämme korkeakouluyhteisön kykyä luoda pedagogisesti hyvinvoiva toimintakulttuuri sekä panostaa johtamiseen hyvinvoinnin edistäjänä.
  • Vahvistamme uudenlaista johtamistyön osaamista.
  • Edistämme korkeakouluvision tavoitetta korkeakouluista parhaina työpaikkoina vuoteen 2030 mennessä.
  • Järjestämme ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen henkilöstölle koulutus- ja valmennustilaisuuksia, joilla lisätään vuoropuhelua työyhteisöissä.

Projektipäällikkö: Hannu Kotila
Kesto: 1.1.2022 – 31.3.2023
Kumppanit: Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Sivistystyönantajajärjestö Sivista, Haaga-Helia ammatillinen opettajakorkeakoulu ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Rahoittaja: Työterveyslaitos, TYÖ2030-ohjelma

Hankkeemme kuuluu TYÖ2030-toimialahankkeisiin, joiden tarkoituksena on

  • edistää vuoropuhelua työmarkkinaosapuolten kesken
  • kehittää työpaikoille uudenlaisia toimintatapoja ja
  • uudistaa työelämää erityisesti digitalisaatiota hyödyntäen.

Lähde

Mäki, K., Vanhanen-Nuutinen, L., Mielityinen S. ja Hakamäki S-P. (2019). Kiviä ja keitaita II. Ammattikorkeakoulutyömuutoksessa. Haaga-Helian julkaisut 3/2019. Helsinki.