Siirry sisältöön
HR ja johtaminen
Paineensietokykyä vai stressiä?

Stressistä puhutaan usein, mutta onko aina kyse stressistä, kun ihminen on haasteellisissa tilanteissa? Resilienssi tulee esille samassa yhteydessä lähes yhtä usein. Paineensietokyky on monessa tilanteessa oikeampi termi. Paineensietokykyä kehittämällä stressi voidaan saada hallintaan tai jopa häivyttää kokonaan. Samalla resilienssi saa vahvistusta.

Kirjoittajat:

Julkaistu : 08.12.2022

Resilienssi eli muutosjoustavuus määritellään kyvyksi toipua nopeasti vaikeuksista. Se on henkistä sitkeyttä. Paineensietokykykin on henkistä sitkeyttä. Määritelmien raja on miltei näkymätön. Kuitenkin resilienssi liitetään yleensä nopeammin tapahtuviin muutoksiin ja paineensietokyky pidempään jatkuneeseen stressitilanteeseen. (Jones 2018; Seligman 2018.) Stressi taas ymmärretään yleensä voimavarojen loppumisena haasteiden ja vaatimusten seurauksena (Mattila 2022).

Menestyminen liike-elämässä vaatii kykyä selviytyä paineistetuista tilanteista. Huipulla ei kukaan voi pysyä, ellei kestä kovia stressitilanteita (Jones 2018). Jonesin mukaan painetilanteista voi myös oppia pitämään ja silloin saavuttaa parempia tuloksia kuin ikinä olisi uskonut. Tämä tosin edellyttää omistautumista intohimoiseen itsensä kehittämiseen, joka taas johtaa usein voittamisen nautintoa tuoviin kilpailutilanteisiin.

Hyvä ja huono stressi on hyvä oppia erottamaan toisistaan

Usein stressistä puhutaan kielteisenä ilmiönä. Sen negatiivisia vaikutuksia korostetaan jopa niin paljon, että ihminen yrittää välttää sitä viimeiseen saakka. Crum ja Crum (2018) uskovat, että liiallinen stressin välttely aiheuttaa enemmän stressiä kuin haasteiden kohtaaminen.

Stressillä on monia hienoja ominaisuuksia, sillä se muistuttaa meitä siitä, että välitämme ja se yhdistää meidät elämämme haasteellisimpiin ja tärkeimpiin asioihin. Crum ja Crum (2018) ohjeistavat stressin positiiviseen vastaanottamiseen seuraavasti:

  1. tunnista stressi
  2. ota stressin omistajuus itsellesi
  3. käytä stressiä voittamaan hyvä tunne puolellesi

Yhteistä hyvälle ja huonolle stressille on elintoimintojen kiihtyminen ja vireystilan kohoaminen. Hyvä stressi aiheuttaa kutkuttavaa jännitystä, aktiivista omien kykyjen koettelua, omien rajojen testaamista, hallinnan tunteen säilymistä ja elinvoiman lisääntymistä. Huono stressi aiheuttaa huolestuttavaa tai ahdistavaa jännitystä, toimimista pakotettuna tai vastoin omia kykyjä, omien rajojen ylittämistä, hallinnan tunteen menettämistä ja elinvoiman kulumista. (Järvinen 2009.)

Paineensietokyvyn kehittäminen

Omaa paineensietokykyään eli kognitiivista kuntoaan voi kehittää neljän askeleen avulla. Ensimmäiseksi tulee ymmärtää, että kokemuksilla on psykologisia vaikutuksia aivoihin. Toiseksi tulee harjoitella, harjoitella ja vielä kerran harjoitella. Kolmanneksi tulee etsiä malleja, joiden mukaan toimia. Neljänneksi tulee etsiä uusia asioita ja innovaatioita, jotka kehittävät ajattelua entisestään. (Gilkey & Kilts 2018.)

Miltä tuntuukaan äärimmilleen viritetty mielihyvä, joka syntyy siitä, että on voittanut itsensä opittuaan hallitsemaan ennen niin epämiellyttävinä kokemiaan tuntemuksia?

Paineensietokyvyn kehittämiseen liittyy myös korkea suorituskyky. Se voidaan esittää pyramidin muodossa, jossa erilaiset rituaalit johdattelevat ihmisen pyramidin portaalta toiselle. Fyysinen (physical) suorituskyky rakentaa kestävyyttä ja edistää henkistä ja emotionaalista palautumista. Emotionaalinen (emotional) suorituskyky luo sisäistä ilmapiiriä, joka ajaa ihmistä ihanteelliseen suorituskykytilaan. Henkinen (mental) suorituskyky keskittää fyysisen ja emotionaalisen energian käsillä olevaan tehtävään. Korkeampi henkinen (spiritual) suorituskyky näkyy voimakkaana motivaationlähteenä, päättäväisyytenä ja kestävyytenä. (Loehr & Schwartz 2018.)

Onko sitten aina jaksettava pitää yllä positiivista moodia, jossa paineensietokyky on huipussaan ja stressikin on hyvää? Kyllä on, jos haluaa kehittyä ja menestyä. Ei ole, jos haluaa jäädä paikalleen ja kuluttaa elinvoimaansa.

Lähteet

Crum. A. & Crum. T. 2018. Stress can be a good thing if you know how to use it. HBR’s 10 must reads on mental toughness. Harvard Business Review Press. Boston.

Gilkey, R. & Kilts, C. 2018. Cognitive fitness. HBR’s 10 must reads on mental toughness. Harvard Business Review Press. Boston. p. 37-52.

Jones. G. 2018. How the best of the best get better and better. HBR’s 10 must reads on mental toughness. Harvard Business Review Press. Boston. p. 1-8.

Järvinen, P. 2009. Menestyvän työyhteisön pelisäännöt. Helsinki. WSOYPro.

Loehr, J. & Schwartz, T. 2018. The making of a corporate athlete. HBR’s 10 must reads on mental toughness. Harvard Business Review Press. Boston. p. 53-70.

Mattila, A.S. 2022. Stressi. Duodecim Terveyskirjasto.

Seligman, M.E.P. 2018. Building resilience. HBR’s 10 must reads on mental toughness. Harvard Business Review Press. Boston. p. 25-35.

Kuva: www.shutterstock.com