Yhä useampi työ on niin sanottua tietotyötä, jossa tuotetaan ja käsitellään tietoa. Suuret tietomäärät, uuden oppiminen sekä muuttuva työympäristö kuormittavat aivoja enemmän kuin koskaan. Tämän tuloksena työssä jaksaminen ja hyvinvointi ovat entistä tärkeämpiä aiheita, joihin tulisi panostaa ajoissa.
Työn keskeytykset ovat arkipäivää
Kun ihminen pystyy keskittymään, hänen tarkkaavaisuutensa, kekseliäisyytensä, muistinsa, nokkeluutensa, luovuutensa, sosiaaliset taitonsa sekä kykynsä ymmärtää laajoja kokonaisuuksia toimivat parhaalla mahdollisella tavalla. Samalla hänen tehokkuutensa ja suorituskykynsä paranevat.
Ympäröivä hektinen maailma altistaa keskittymisvaikeuksille. Yksi nykypäivän tunnetuimmista tarkkaavaisuuden häiriöistä on Attention Deficit Trait (ADD), jolle on ominaista, että ihminen keskeyttää itse itsensä. Amerikkalainen lääkäri Edward Hallowell (2015) on tutkinut ilmiötä jo 1990-luvulta lähtien. ADDssa kyse on siitä, että yhtä asiaa tehdessään ihmisen mieleen tulvii muita asioita, jotka eivät liity mitenkään työn alla olevaan asiaan. Ilman ulkoisiakin keskeytystekijöitä tämä ihminen elää jatkuvasti keskeytysten keskellä.
Ihmisen aivot eivät voi tehdä montaa asiaa samanaikaisesti
Ihmiset monesti luulevat, että multitaskaaminen, eli monen asian samaan aikaan tekeminen, on tehokasta. Multitaskaamisen aikana ihmisen aivot ylikuormittuvat, tekeminen hidastuu ja virheiden määrä kasvaa.
Tekeminen on siis tehotonta ja raskasta, mutta miksi näin on? Sami Paju ja Tapani Riekki (2020) neuvovat, miksi kannattaa tehdä vain yhtä asiaa kerrallaan. Kun luulemme multitaskatessamme tekevämme montaa asiaa kerrallaan, teemmekin loppujen lopuksi vain yhtä, sillä tarkkaavaisuutemme hyppii monen eri asian välillä. Tarkkaavaisuuden jatkuva uudelleensuuntaaminen on henkisesti kuormittavaa ja se hidastaa aivojemme toiminnanohjausta. Näin ollen tehokkaan suorittamisen sijaan väsymme ja tehtävien suorittamisesta tulee uuvuttavaa.
Harjoittelemalla mieli voidaan kouluttaa pysymään läsnä
Keskittymisen hyötyjen ymmärtäminen työpaikalla on erittäin tärkeää organisaation menestyksen kannalta. Keskittymiskyvyn heikkeneminen työympäristössä maksaa organisaatioille satoja miljoonia vuosittain. Suurin hinta maksetaan työn tuottavuudesta, kun keskittymiskyvyn parantamiseen ei panosteta tarpeeksi.
Jokaisella on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa häiriötekijöihin ja ylikuormitukseen työpaikallaan ja ottaa ne paremmin hallintaan tullen samalla terveemmäksi, tehokkaammaksi ja tuotteliaammaksi työntekijäksi.
Keskittymiskykyyn voi vaikuttaa mm. seuraavilla tekniikoilla:
- hyvä tehtävänhallinta, aikataulutus ja priorisointi
- häiriötekijöiden poistaminen ja hiljaisen työympäristön luominen
- rentoutuminen, hengittämiseen keskittyminen ja meditoiminen
- oman ajan antaminen itselle
- fyysinen liikunta
Kirjoituksen perustana on Kirsi Parviaisen opinnäytetyö Keskittymiskyky ja se vaikutus yrityksen tuloksellisuuteen, 2022, Haaga-Helia.
Lähteet:
- Hallowell, E. M. 2015. Driven to Distraction at Work. How to focus and be more productive. Harvard Business Review Press. USA.
- Paju, S. & Riekki, T. 2020. Järki töihin! Parempien työtapojen kehittämisopas. Tuum