Suomessa naiset ovat olleet jo noin kaksikymmentä vuotta miehiä korkeammin koulutettuja. Vallitseva näkemys Suomessa on, että naiset ansaitsevat mieskollegoitaan vähemmän kaikilla koulutusaloilla. (Viitamaa-Tervonen ym. 2019.) Yhteiskunnallisesti merkittävien tehtävien, kuten pörssiyritysten toimitusjohtajien, palkat antavat mahdollisuuden tarkastella palkkatasa-arvon toteutumista Suomessa. Pörssiyritysten toimitusjohtajien palkat ovat julkisia ja saatavilla yritysten vuosikertomuksista.

Vuonna 2021 Helsingin pörssissä noteerattujen yhtiöiden toimitusjohtajien palkkatasa-arvovertailussa selvisi seuraavanlaisia asioita. Naistoimitusjohtajat ansaitsivat keskimäärin mieskollegoitaan enemmän. Tulosta ei voida kuitenkaan yleistää, koska 144:stä toimineesta toimitusjohtajasta vain 12 oli naisia vuonna 2021. Kun asiaa vertailtiin pörssissä noteerattujen yhtiöiden kokoon (pieni, keskisuuri ja suuri), oli naistoimitusjohtajia vain neljä kussakin yrityskoossa. Tämän lisäksi naistoimitusjohtajia ei löytynyt neljältä sektorilta lainkaan: yleishyödylliset palvelut, kiinteistöyhtiöt, energia, sekä ruoka- ja juomateollisuus.

Miksi naisia on niin vähän pörssiyhtiöiden johdossa?

Yksi selitys voi olla se, että sukupuoli-identiteetit ja sukupuolten välinen eriarvoisuus säilyvät institutionalisoitujen organisaatioiden sosiaalisissa vuorovaikutusverkostoissa. Käytännöt ovat luontaisesti sukupuolittuneita. Organisaatiojärjestelmät, työtavat, normit ja määritelmät ovat suurelta osin miesten luomia miehille. Ne heijastelevat miesten kokemuksia ja arvoja sekä tukevat miesten elämäntilanteita; mikä on vaikuttanut ”normaalilta” ja neutraalilta, on arvostanut piirteitä, jotka kulttuurisesti kuuluvat miehille, ja jättänyt samalla huomioimatta naisten piirteet (Ely & Meyerson 2000).

Toinen selitys voi olla se, että naiset toimivat miehiä useammin julkisen sektorin puolella, esimerkiksi koulutuksen, sosiaalityön ja terveydenhuollon alalla, kun taas miehet ovat yksityisellä sektorilla, joita pörssiyhtiötkin edustavat. THL:n mukaan naisten osuus koko terveydenhuollon alasta on 85 prosenttia (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 12.7.2022). Voisi olettaa, että myös pörssiyhtiöiden johdossa olisi samassa suhteessa naistoimitusjohtajia, mutta heitä on vain 25 prosenttia terveydenhuollon sektorin toimitusjohtajista.

Sukupuolten tasa-arvon edut yritysten johdossa

Tasa-arvoisella sukupuolijakaumalla voi vaikuttaa positiivisesti yritysten menestymiseen. Esimerkiksi yli 150 kansainvälistä yritystä käsittävän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, miten naisjohtajien integroituminen organisaatioiden korkeimmalle tasolle vaikutti sen tapaan lähestyä innovaatioita. Tutkimuksen mukaan naisten ottaminen mukaan yritysten johtotehtäviin teki yrityksistä mm. kannattavampia ja sosiaalisesti vastuullisempia ja ne tarjosivat korkealaatuisempaa asiakaspalvelua. Yritykset olivat avoimempia muutoksille, mutta toisaalta ne ottivat vähemmän riskejä. Naiset muuttivat ajattelutapoja ylimmässä johdossa. Naiset haastavat olemassa olevaa ajattelua enemmän kuin miehet (Post, Lokshin & Boone 2021).

Aiemmin Euroopan parlamentti on tuonut kiintiöt mm. yli 250 hengen pörssiyhtiöiden hallituspaikkoihin. Se määrää, että kesäkuuhun 2026 mennessä 40 prosenttia pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä tai 33 prosenttia kaikista johtajista tulee olla aliedustettua sukupuolta (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2022/2381).

Useiden tutkimusten mukaan sukupuolijakauman tasaamisesta yritysten johdossa on paljon hyötyä yrityksille, koska se vaikuttaa positiivisesti niiden menestymiseen. Vaikka Helsingin pörssissä noteerattujen yhtiöiden toimitusjohtajien palkoissa miehet ja naiset näyttävät olevan tasa-arvoisia, eivät naiset kuitenkaan saavuta organisaatioiden ylintä johtoasemaa samalla tavalla kuin miehet. Mitä asialla voisi käytännössä tehdä, jotta Suomi voisi näyttää esimerkkiä muille maille?