Autismikirjon vahvuuksia ovat hyvä keskittymiskyky, tarkkuus yksityiskohdissa ja hyvä muisti. Joskus nämä erityispiirteet ovat jopa ilmiömäisen hyviä. Harvoin ne ovat kuitenkaan monien tunteman Sademies-elokuvan Savant-lahjakkuuden kaltaisia. Edellä mainittu on hyvin tyypillinen stereotypia autistisesta ihmisestä: normaaliin kommunikaatioon kykenemätön ihminen, jonka aivot suorittavat monimutkaisia laskutehtäviä salamannopeasti.

Mitä on neurodiversiteetti ja autismikirjo?

Neurodiversiteetti on ihmisaivojen monimuotoisuutta kuvaa termi, jolla halutaan korostaa totutusta poikkeavalla tavalla ajattelevien ihmisten vahvuuksia neurobiologisista lähtökohdista katsottuna (Neurodiversityhub s.a.).

Autismikirjo on neurologisesti poikkeavan ihmisryhmän piirteitä yhdistävä termi. Se on osa neurodiversiteettiä, aivan kuten on esimerkiksi ADHD. Autismikirjo ilmenee poikkeavana vuorovaikutuksena ja kommunikaationa sekä muun muassa erityisinä kiinnostuksen kohteina rajattuja aiheita kohtaan (Autismiliitto s.a.).

Autismiystävällinen rekrytointi

Autismikirjoon kuuluvalla henkilöllä saattaa olla haasteita sosiaalisessa kanssakäymisessä ja vuorovaikutuksessa. Haasteet voivat ilmetä esimerkiksi siten, että autistit ymmärtävät asiat hyvin kirjaimellisesti ja heillä on vaikeuksia tulkita sanattomia viestejä.

Autismiystävällinen rekrytointiprosessi huomioi autismikirjon henkilöä tukevat asiat jo työpaikkailmoituksessa. Ilmoituksen kielen tulee olla selkeää, ja siinä tulee kertoa konkreettisia asioita työpaikasta ja tehtävästä sekä siitä, mitä taitoja tehtävässä suoriutumisen kannalta vaaditaan. Työpaikkailmoituksessa kannattaa tuoda esille positiivinen suhtautuminen neuro- tai autismikirjon työnhakijoihin.

Tämä osoittaa, että yritys arvostaa aidosti monimuotoisuutta työnhakijoissa ja tulevaisuuden työntekijöissään. Lisäksi tämä auttaa autismikirjon henkilöä hakemaan avointa työpaikkaa.

Käytännön vinkkejä haastattelutilanteeseen

Jos rekrytoija tietää, että työnhakijoissa on autismikirjon henkilöitä, kannattaa heille kertoa etukäteen haastattelun kulusta ja rakenteesta sekä selvittää, tarvitaanko erityisjärjestelyjä esimerkiksi haastattelupaikan tai ajankäytön suhteen. Haastatteluympäristön on hyvä olla mahdollisimman rauhallinen tai neutraali, koska autismikirjon henkilöllä saattaa olla aistiyliherkkyyksiä, jotka voivat vaikuttaa haastattelussa suoriutumiseen.

Varsinaisessa haastattelussa keskustelu kannattaa pitää käytännön tasolla ja välttää abstrakteja kysymyksiä. Rekrytoijan kannattaakin käyttää avoimia kysymyksiä, jotka auttavat autismikirjolaista kertomaan enemmän osaamisestaan ja ajatuksistaan.

Rekrytoinnissa olisi hyvä erottaa avoimeen työtehtävään tarvittavat tärkeimmät taidot niistä, jotka eivät ole niin oleellisista. Tämän jälkeen voi teettää näihin taitoihin liittyviä tehtäviä ja ongelmanratkaisukykytestejä, jotka liittyvät tuleviin tehtäviin. Autismikirjoon kuuluva henkilö voi hyvinkin loistaa näissä ongelmanratkaisukykyjä ja tarkkuutta vaativissa tehtävissä ja hänestä saattaa saada erinomaisesti suoriutuvan, motivoituneen ja sitoutuneen työntekijän.

Tärkein muistettava asia autismikirjon henkilön kohtaamisessa on positiivinen ja avoin suhtautuminen – myös neurodiversiteetin kannalta!