Siirry sisältöön
HR ja johtaminen
Kokemus auttaa johtamisessa – vai auttaako?

Kirjoittajat:

Tiina Brandt

vanhempi tutkija
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Maarit Laiho

yliopettaja
Turun ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 28.11.2022

Iällä ei ole vaikutusta johtamistyyliin. Olitpa nuori taikka vanha, niin johtamiseesi se ei vaikuta, eikä ikä paranna johtamistasi.

Teimme tämän havainnon tutkimuksessa, jossa vertailimme kokemuksen, iän, sukupuolen, persoonallisuuden ja viestintätyylin yhteyttä valmentavaan johtamistyyliin. Valmentavan johtajuuden ulottuvuuksia on kuusi. Ne ovat osallistava, visioiva, esimerkillä johtava, haastava, palkitseva ja muihin luottava.

Kokemusvuodet johtamisesta vaikuttivat ainoastaan osallistavaan johtamiseen: mitä enemmän esihenkilöllä on kokemusta johtamisesta, sitä paremmin hän osaa ottaa muut mukaan projekteihin, keskusteluihin ja luoda näin yhteishenkeä.

Sukupuoli vaikutti haastavaan dimensioon. Tämä tarkoittaa, että miehet ovat enemmän haastavia johtamistyyliltään kuin naiset. Tämä vahvistaa myös aiempien tutkimusten tuloksia.

Voidaan ajatella, että yhteiskunnallisilla ja kulttuurillisilla seikoilla on vaikutusta tuloksiin. Haastava käyttäytyminen on miehille sallitumpaa, kun taas naisilta usein odotetaan osallistavaa ja empaattista käyttäytymistä. Voikin olla, että kymmenen vuoden kuluttua tämä sukupuoliero tutkimuksissa on poistunut.

Pomon persoonalla on väliä

Persoonallisuus vaikutti visioivaan, haastavaan ja esimerkillä johtamiseen. Intuitiiviset ja ajattelevat persoonallisuudet ovat visioivempia kuin tosiasialliset ja tuntevat. Intuitiivisilla ja ajattelevilla persoonallisuuksilla on erinomainen kyky hahmottaa kokonaisuuksia ja miettiä tulevaisuutta ja sen tuomia mahdollisuuksia hieman pidemmälle kuin muilla persoonallisuuksilla.

Haastavassa johtamistyylissä persoonallisuuden preferenssit intutiivinen, ajatteleva ja spontaani tuottivat enemmän innovatiivisuutta työyhteisöihin kuin tosiasiallinen, tunteva ja järjestelmällinen. Haastava johtamistyyli tarkoittaa muiden kannustamista jatkuvaan kehittämiseen ja ideoimiseen esimerkiksi työtavoissa ja myös oman mukavuusalueen ulkopuolelle uskaltautumista.

Esimerkillä johtamisessa järjestelmälliset olivat spontaaneja persoonallisuuksia parempia. Spontaanien työtapa voi olla hieman poukkoileva, kun järjestelmällisillä on tasaisempaa ja suunnitelmallisempaa etenemistä esimerkiksi projekteissa ja kokouksissa.

Persoonallisuuden lisäksi myös viestintätyylillä oli vaikutusta johtamiseen. Empaattista viestintää käyttävät olivat osallistavampia ja luottivat muihin muita enemmän. Mitä itsevarmempi viestintätyyli, sitä osallistavampaa ja haastavampaa johtajuutta esihenkilöt käyttivät. Visioivat johtajat olivat usein kärsimättömiä ja dominoivia viestijöitä. He vievät muilta puhetilaa ideoillaan ja suunnitelmillaan, ja muut voivat kokea heidät positiivisesti dominoiviksi asioiden vauhdittajiksi.

Ikä, sukupuoli ja kokemus eivät merkitse niin paljon kuin persoonallisuus ja viestintätyyli

Tulokset vahvistivat aiempia tutkimustuloksia mutta toivat toisaalta aivan uuden näkökulman johtamiseen. Valmentavan johtamisen viitekehyksessä persoonallisuudella ja viestintätyylillä on tilastollisesti merkittävämpi vaikutus johtamiseen kuin iällä, sukupuolella tai johtajuuskokemuksella.

Kiinnostavaa olisikin tutkia, millaisin interventioin esimerkiksi johtamiskoulutusta kannattaisi tehdä, että myös johtamiskokemuksen vaikutus näkyisi tämän kaltaisissa tutkimuksissa. Vai onko niin, että nuoret ovat käyneet johtamiskoulutuksia ja vanhemmilla taas on kokemusta, jolloin nämä kumoavat toinen toisensa tässä tutkimuksessa?

Lähde

Brandt, T., & Laiho, M. (2022). Exploring the impact of personality, gender and communication style on transformational leadership. Proceedings of the 18th European Conference on Management, Leadership and Governance (ECMLG), Lisbon, Portugal. ISBN: 978-1-914587-58-0. ISSN: 2048-903X.