Siirry sisältöön
Digitaalisuus
Yhteiskehittämisosaaminen rakentaa merkityksellisempää työelämää

Yhteiskehittämisosaaminen rakentaa polkua perinteisistä työrooleista kohti merkityksellistä työntekoa työorganisaatioissa, jotka tiedostavat olemassaolonsa tarkoituksen, ja joissa jokainen työntekijä kokee itsensä ja osaamisensa arvokkaana.

Kirjoittajat:

Martti Asikainen

viestinnän asiantuntija, yrittäjyys ja liiketoiminnan uudistaminen
communications specialist, entrepreneurship and business development
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 22.11.2023

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu tutki Työsuojelurahaston rahoittamassa Tekoälyn mahdollisuudet käyttöön työyhteisössä -hankkeessa (2022–2023) organisaatioiden tukitoimintojen tietotyöntekijöiden yhteiskehittämistä tekoälyn ja muiden uusien teknologioiden hyödyntämisessä (Kärnä ym. 2023; Kärnä ym. 2022). Hankkeessa hyödynnettiin vuonna 2022 päättyneen TT TOY Tekoäly tulee -hankkeen tuloksia ja niiden pohjalta syntyi muun muassa e-työkirja.

Mitä yhteiskehittäminen on?

Yhteiskehittäminen korostaa vuorovaikutuksellisuutta ja avointa dialogia ja antaa äänen osallistujille. Samalla se luo edellytykset yhteiselle oivaltamiselle. Näin voidaan tuottaa kokonaisvaltaista ymmärrystä siitä, mitä merkityksellistä työllä halutaan saada aikaan ja miten jokainen organisaation jäsen voi kokea olevansa tärkeä ja vaikutusvaltainen linkki yhteisen tavoitteen saavuttamisessa.

Yhteiskehittäminen on ihmisten välistä tavoitteellista, avointa ja tasavertaista yhteistyötä, jossa työtä kehitetään yli yksikkörajojen koko organisaation yhteisenä ponnistuksena. Siinä korostuvat moninäkökulmaisuus, tavoitteellisuus ja jatkuva kehittäminen. Ratkaisujen etsiminen työhön liittyviin merkityksellisiin asioihin yhteisesti luo uusia kytköksiä työyhteisöjen ja organisaatioiden sisällä, vähentää siiloutumista, tarjoaa edellytyksiä osallisuuden kokemiseen ja ylläpitää toivoa kestävän tulevaisuuden suhteen (Nyberg, Herlin & Kankaanranta 2023). Verkostomaisena ja organisaation sydämessä tapahtuvana toimintana yhteiskehittäminen on parhaimmillaan myös arvolähtöistä ja moniarvoista (Kärnä ym. 2023).

Yhteiskehittämisen onnistuminen edellyttää pysähtymistä pohtimaan, missä mennään ja mihin tulisi mennä ja miten työhän liittyviä muutoksia toteutetaan. Yhteiskehittämisen avulla sekä esihenkilöt, työntekijät että sidosryhmät voivat hahmottaa työn ongelmat kokonaisvaltaisemmin ja tuottaa käytännönläheisiä työyhteisölähtöisiä ratkaisuja teknologisoituvan työn haasteisiin ja tuottaa siten uudenlaista arvoa organisaatiolle. Henkilöstön osallistuminen työn kehittämiseen on tutkitusti todettu lisäävän työhyvinvointia, sitoutumista ja työn tuottavuutta (Naumanen ym. 2023).

Yhteiskehittämisosaaminen ei vanhene

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu on tutkinut ja kehittänyt yhteiskehittämisen mahdollisuuksia myös useissa muissa eri hankkeissa, kuten esimerkiksi ”Elossa! Luovaa alaa ja hoivakoteja elvyttämässä yhteiskehittämällä” sekä ”TT TOY Tekoäly tulee”. Hankkeiden kautta tutkijat ovat oivaltaneet yhteiskehittämisosaamisen olevan suorastaan erinomainen esimerkki tulevaisuuden työelämäosaamisesta, joka on siirrettävissä työstä ja organisaatioista toiseen. Se ei vanhene, vaan parhaimmillaan rikastuu työuran varrella. Se, miten yhteiskehittämisosaamista voidaan organisaatioissa edistää, riippuu siitä, miten korkealle työorganisaatioiden johto ja niiden työntekijät arvostavat erilaisuutta ja erilaisen osaamisen hyödyntämistä, jotka luovat kestävän pohjan innovatiiviselle ja tehokkaalle työskentelylle.

Työorganisaatioiden onkin tulevaisuudessa kyettävä luomaan olosuhteita kunkin työntekijän oman yksilöllisen osaamisen esille houkuttelemiselle (Heikkinen ym. 2023) ja sen hyödyntämiselle yhdessä muiden kanssa. Työntekijät on nähtävä aktiivisina oppijoina, kehittäjinä ja toimijoina. Yhteiskehittäminen voi olla myös keino parantaa osaavien työntekijöiden pito- ja vetovoimaa organisaatioissa. Samalla se edistää organisaatioiden kykyä uudistua ja sopeutua nykypäivän nopeisiin muutoksiin kilpailukyvykkäästi.

Työpajakuvaukset ja testatut mallit vapaasti saatavilla

Tietotyö on tiedon käsittelemistä ja tuottamista, ja organisaatioiden tukitoimintojen tietotyöntekijät työskentelevät tietotyön keskiössä viestinnän, HR:n, ICT:n ja talouden ja muiden tukitoimintojen asiantuntijoina, koordinaattoreina tai assistentteina. Tutkimukset osoittivat, että muuttuvan ja teknologisoituvan työnhaasteisiin on tartuttava yhteisöllisesti, jotta tietotyötä voidaan kehittää sujuvasti, kestävästi sekä työn merkityksellisyyttä ja työhyvinvointia edistäen.

Hankkeiden yhteiset kehittämis- ja ennakointipajat tarjosivat ratkaisukeskeisiä foorumeita paitsi työntekijöille ja heidän esihenkilöilleen myös sidosryhmien edustajille. Foorumeissa osallistujat pääsivät keskustelemaan työnteon ongelmista ja keinoista niiden ratkaisemiseen. Yhdessä he pääsivät luomaan edellytyksiä löytää parhaita toimintamalleja kehittää tietotyötä ketterästi erilaista osaamista hyödyntäen ja moniarvoisuutta ja yhdenvertaisuutta vaalien.

Kaikki Työsuojelurahaston rahoittamissa hankkeissa testatut työpajakuvaukset, toteutusmenetelmät ja käytännön vinkit yhteiskehittämisosaamisen vahvistamiseen nopeasti muuttuvassa, teknologisoituvassa työssä ovat vapaasti saatavilla Haaga-Helian verkkosivujen kautta julkaistussa Tekoälyn mahdollisuudet käyttöön työyhteisössä -e-työkirjassa.

Lähteet

Heikkinen, H. L. T., Foster, R., Salonen, A. O. & Saari, A. 2023. Hyvä elämä kestää. Teoksessa Foster, R., Heikkinen, H. L. T., Nyberg, C., Saari, A. & Salonen, A. O. (toim.) Kertomuksia kestävästä elämästä, s. 219–226. Into Kustannus Oy.

Kärnä, E., Humala, I., Lahtinen, A. ja Asikainen, M. 2023. Tekoälyn mahdollisuudet käyttöön työyhteisössä – e-työkirja tietotyön asiantuntijoille. Haaga-Helia julkaisut 9/2023. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Helsinki.

Kärnä, E., Ruohonen, A. & Humala, I. 2022. Tekoäly tulee! Tuki. osaaminen ja yhteistyö kuntoon. Haaga-Helian julkaisut 6/2022. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Helsinki.

Naumanen, P. (toim.) 2023. Fokus työhyvinvoinnin johtamiseen: Arviointi, kehittämisehdotukset, keinot ja menetelmät kehittämiseen. Vaasan yliopisto. Vaasa.

Nyberg, C., Herlin, I. & Kankaanranta, S. 2023. Toivo. Teoksessa Foster, R., Heikkinen, H. L. T., Nyberg, C., Saari, A. & Salonen, A. O. (toim.). Kertomuksia kestävästä elämästä, s. 187–218. Into Kustannus Oy.

Kirjoitus on osa Työsuojelurahaston rahoittamaa Tekoälyn mahdollisuudet käyttöön työyhteisössä -hanketta (2022–2023) ja toimii hankkeen päättävänä vaikuttavuusartikkelina. Hankkeessa luotiin elektroninen Tekoälyn mahdollisuudet käyttöön yhteiskehittämällä -työkirja, joka on suunnattu erityisesti tukitoimintojen asiantuntijoille ja heidän esihenkilöilleen.