Siirry sisältöön
Digitaalisuus
Tietojärjestelmien uusiminen vaatii kokonaisvaltaista ajattelua

Kirjoittaja jakaa kokemuksiaan osallistumisistaan moniin laajempiin yritysten tietohallinnon arviointeihin. Konsultoinnin tehtävänä oli usein luoda kokonaiskuva kyseisen asiakasyrityksen tietotekniikan muutostarpeesta.

Kirjoittajat:

Julkaistu : 26.10.2022

Digitalisaatiosta puhuttaessa kerta toisensa jälkeen huomataan, että nykyiset tietotekniikkaympäristöt tuntuvat kehityksen esteiltä. Onnistummeko sitten muokkaamaan ympäristöjä niin, että ne tukisivat uudistumista? Mitä meidän tulisi osata, jotta paljon puhuttu digitalisaatio onnistuisi ja uudet ympäristömme tukisivat jatkuvaa kehitystä?

Kokemuksia matkan varrelta

Olen aikaisemmin, työroolissani Microsoftin konsulttina, osallistunut moniin laajempiin yritysten tietohallinnon arviointeihin. Konsultoinnin tehtävänä oli usein luoda kokonaiskuva kyseisen asiakasyrityksen tietotekniikan muutostarpeesta.

Kokonaiskuvan tuli tavallisesti kertoa

  • mitä yrityksessä piti muuttaa ICT-johtamisen suhteen
  • miten yrityksessä muutetaan ei vain tutkimuksen teettävien tahojen omia ajatusmalleja, vaan kaikkien ICT:een asianomaisten näkökantaa
  • mitkä olisivat seuraavat askeleet

Tutkiessamme löydöksiä totesimme usein, että käytettävä resurssimäärä suhteessa tuotoksiin ei ollut tasapainossa. Selkeitä ongelmia oli havaittavissa ainakin siinä, että pelkkä olemassa olevien vanhojen järjestelmien ylläpito ns. valot päällä saattoi maksaa suhteettoman paljon. Tämä ns. failure demand, eli jatkuva vanhojen järjestelmien korjaustarve, söi suhteettoman osan yrityksen tietohallinnon kokonaisbudjetista.

Tilanne on varmaankin tuttu monille ICT:een parissa työskentelevälle. On niin kiire juosta polkupyörän vieressä, että aikaa hypätä sen päälle ei ole.

Uusi teknologia ei ratkaise ongelmia

Ensimmäinen ajatus monella olisi ’noh tietotekniikkahan aina vanhenee, ei kun uutta peliin’. Kuitenkin keskustellessamme aiheesta enemmän, totesimme usein varsinaisten ongelmien olevan muualla kuin siinä etteikö uuteen teknologiaan olisi panostettu.

Ongelmat löytyivät teknologian elinkaarihallinnasta, vanhentuneesta arkkitehtuurinäkemyksestä, prosessien pilkkoutuneisuudesta yms. Myös yhteistyö asian ratkaisujen tiimoilta oli vajavaista. Ihmiset tekivät töitä siiloissa, jolloin sub-optimointi oli yleistä.

Microsoftilla oli myös aikanaan huomattu kyseiset ongelmat. Microsoftin omien tilastojen mukaan valtaosa tietojärjestelmien häiriötilanteista, joissa yritystä pyydettiin avuksi, eivät itse asiassa johtuneet tietotekniikasta. Useimmiten ongelmat olivat asiakkaiden prosesseissa tai asiakkaiden osaamisessa ja/tai resurssoinnissa.

Digitalisaatio vaatii terveen pohjan

Kun siis katsomme miten digitalisaatiota tulisi tehdä, meidän tulisi ensin oppia paljon. Meidän tulisi miettiä omia toimintoketjujamme päästä toiseen ja opetella juurta jaksain omat prosessimme.

Kun sitten tämän prosessien läpikäynnin kautta (kuulenko jonkun sanovan Gemba-Walk?) huomaamme että muutos ei lähde aukenemaan, ettemme osaa, tulisi meidän reagoida hakemalla oppia ja hankkimalla lisää resursseja.

Meidän on siis olennaista ensisijaisesti varmistaa omien ihmisten muutostoiminnan osaaminen, jotta heidän muutoksensietokykynsä vahvistuu. Vasta sitten tarttuisin ja sijoittaisin uuteen tekniikkaan.

Kuva: www.shutterstock.com