Meillä on käytössämme tehokkaita teknologisia työvälineitä, ja miltei kaikkeen on olemassa jokin sovellus tai ohjelmisto. Maailman digitalisoituessa datasta ei ole puutetta. Kysymys on enemmänkin siitä, että löytää oikeaan aikaan sopivaa ja riittävän luotettavaa dataa.

Huolimatta siitä, että olemme jo varsin pitkällä niin sanotussa neljännessä teollisessa vallankumouksessa, ei maailma ole vielä teknologian suhteen valmis. Ohjelmistojen ja sovellusten väliin jää edelleen tehtäviä, joita mikään automaatio tai teknologia ei vielä hoida, ja jotka voivat aiheuttaa prosessiin hitautta tai kasvattaa virheen mahdollisuutta.

Näitä prosessin pullonkauloja voidaan purkaa tilaamalla ohjelmistotalolta valmis tai omiin tarkoituksiin räätälöity ratkaisu. Osaaja- ja työvoimapulasta kärsivillä tietotekniikalla toimitusajat saattavat kuitenkin venyä melko pitkiksi. Lisäksi työn teettäminen ulkopuolisella toimijalla tuo aina omat kustannuksensa.

Etenkin nämä ulkopuoliset kustannukset muodostuvat usein ongelmaksi. Hallintoon liittyvissä asioissa pyritään usein välttämään asioista maksamista viimeiseen asti tai kustannukset pitäisi ainakin pystyä minimoimaan äärimmilleen.

Tämä säästämisen hyve on ikään kuin kirjattu yhtä lailla taloushallinnon ihmisten kuin pienyrittäjienkin dna:han. Paradoksaalista kyllä, omalle työlle ei näissä tilanteissa välttämättä lasketa juurikaan arvoa. Tästä lähtökohdasta syntyy oivallinen kasvupohja niin sanotulle kansalaiskehittämiselle.

Mitä tarkoitetaan kansalaiskehittämisellä?

Niin sanottu kansalaiskehittäminen (Citizen Development) ei ole organisaatioissa uusi ilmiö, vaikka siitä onkin alettu viimeisten vuosien aikana puhua entistä enemmän. Termillä kansalaiskehittäjä tarkoitetaan Gartnerin (s.a.) määritelmän mukaan tietohallinnon ulkopuolella työskenteleviä henkilöitä, jotka oman toimensa ohella kehittävät erilaisia teknologisia ratkaisuja ja sovelluksia vastatakseen liiketoiminnan tarpeisiin.

Työpaikoilla on ollut aina henkilöitä, joiden intohimona on esimerkiksi Excel-raporttien viilaaminen mahdollisimman automaattisiksi sekä liiketoimintaa ja käyttäjiä sujuvasti palveleviksi työkaluiksi. Nimitys on uusi, mutta tämä sama jatkuvan ja ketterän, aitoja liiketoimintaongelmia ratkaisevan kehittämisen ajatusmalli on ollut läsnä jo näillä varhaisilla kansalaiskehittäjillä.

Mikä sitten on myötävaikuttanut siihen, että kansalaiskehittämisestä on alettu puhua enemmän, ja tämäntyyppiselle toiminnalle on keksitty oma termi? Yksi tekijä on varmasti erilaisten matalakoodisten alustojen (low code / no code) tulo markkinoille.

Esimerkiksi Microsoft ja UiPath tarjoavat käyttäjilleen jopa ilmaiseksi mahdollisuutta hyödyntää automaatio- ja ohjelmistorobotiikkatyökalujaan omien sovellustensa kehittelyyn ja käyttämiseen. Nämä edellä mainitut työkalut eivät vaadi käyttäjältään käytännössä lainkaan koodausosaamista, ja omien sovellusten rakentaminen tapahtuu hyvin pitkälle drag and drop -periaatetta noudattaen.

Työkalujen käyttöön on tarjolla runsaasti erilaisia maksullisiakin koulutusvaihtoehtoja. Usein näiden työkalujen käyttö on kuitenkin niin intuitiivista, että asiasta kiinnostunut ja kehittämisorientoitunut henkilö pystyy tekemään toimivan, pienen automaatioratkaisun myös netistä löytyvien maksuttomien ohjeiden perusteella.

Kansalaiskehittämisessä on siis suurelta osin kysymys myös teknologisen kehittämisen demokratisoinnista.

Mitä kansalaiskehittäminen vaatii?

Kuten niin monessa muussakin asiassa, myös kansalaiskehittämisessä on omat vaatimuksensa. Pelkkä hyvä aikomus tai sisäisessä viestinnässä julkilausuttu visio ei vielä riitä.

Onnistunut kehittäminen vaatii ennen kaikkea sellaista toimintakulttuuria, jossa kehittämiseen suhtaudutaan myönteisesti ja jossa kehittämiselle annetaan sen vaatimat resurssit. Lisäksi organisaatiolla ja kehittämistehtävään ryhtyvällä tulee olla selkeä käsitys liiketoiminnan prosesseista, niiden vaiheista sekä keskinäisistä riippuvuussuhteista.

Waxer (2020) nostaa yhdeksi keskeiseksi kansalaiskehittämisen mahdollistajaksi nimenomaan kulttuurin, jossa tuetaan työntekijöiden oman toimen ohella tapahtuvaa kehittämistä ja kehittymistä sekä tunnustetaan sen arvo.

Kulttuurin lisäksi myös organisaation rakenteiden tulee olla sellaiset, että käytännön kehittämistyö on mahdollista. Koska kansalaiskehittäminen tapahtuu yrityksen datalla yrityksen tietojärjestelmissä, on yrityksen tietohallinnon osallistuminen erittäin oleellista onnistuneen kansalaiskehittämisen kannalta.

Kai Lyytinen (2020) Efima Oy:stä varoittelee blogissaan mahdollisista tietoturvariskeistä, joita kansalaiskehittämiseen saattaa sisältyä, mikäli IT jättäytyy kokonaan tällaisen organisaatiossa tapahtuvan kansalaiskehittämisen ulkopuolelle. Toisaalta mikäli kehittämiseen otetaan liian tiukka linjaja varovaisuuden nimissä kielletään kaikki, saattaa organisaatioon syntyä eräänlainen varjo-IT, jonka arkkitehtuurista ei kenelläkään ole oikeastaan ihan selkeää kuvaa.

Kansalaiskehittäjät ovat pääsääntöisesti oman työnsä asiantuntijoita, ja heillä on paras ymmärrys niistä sovellusten väliin jäävistä puutteista, joita olisi syytä pyrkiä korjaamaan.

Harvoin omaa työtä tulee kuitenkaan mietittyä systemaattisena prosessina. Tarkan prosessikuvauksen laatiminen sekä mahdollisten ongelmien juurisyiden selvittäminen ovat kuitenkin avaimia mahdollisimman tehokkaaseen kehittämistyöhön.

Vaikka ketterän kehittämisen periaatteisiin toki kuuluu jatkuva toiminnan parantaminen pienin askelin, saatetaan kuitenkin huolellisella suunnittelulla välttää muutama ylimääräinen iteraatiokierros ennen tarkoituksenmukaisen, tuotantoon päätyvän ratkaisun syntymistä.

Lähteet

• Gartner s.a. Gartner Glossary: Citizen Developer. Luettavissa: https://www.gartner.com/en/information-technology/glossary/citizen-developer
• Lyytinen, K. 29.1.2020. IT:ssä herätys − kansalaiskehittäjät tulevat! Efima blogit ja artikkelit. Luettavissa: https://www.efima.com/blogi/it-ssa-heratys-kansalaiskehittajat-tulevat
• Waxer, C. 1.12.2020. What is citizen development? Forbes. Luettavissa: https://www.forbes.com/sites/pmi/2020/12/01/what-is-citizen-development-the-low-codeno-code-revolution-organizations-should-go-all-in-on/?sh=5ecadc511da9)