Tällä hetkellä monet tapahtumajärjestäjät pohtivat sitä, kannattaako tapahtumien virtuaali- ja hybridiratkaisuihin panostaa vai ei. Taustalla on usein raha – etenkin hyvien hybridiratkaisujen toteutus on kallista. Tapahtuman koko ja kameroiden määrä vaikuttaa hintaan. Parilla kameralla tehdyn lyhyen striimauksen voi parhaimmillaan saada tuhannella eurolla, kun taas useamman kameran tuotannot nousevat yli 100 000 euron (BC Live Productions, 2023).

Tapahtumien livestriimaus mahdollistaa uusien kohderyhmien ja isomman yleisön tavoittamisen, jolloin myös tapahtuman vaikuttavuus kasvaa. Striimauksen avulla on mahdollista luoda täysin uudenlaisia tapahtumakonsepteja. Etäyleisö voi osallistua tapahtumaan reaaliajassa, eikä tapahtuma ole enää sidottu tapahtumapaikkaan. Livestriimausta käytetäänkin yhä useammin konserteissa, konferensseissa, valmistumisjuhlissa ja kokouksissa. Myös urheilutapahtumien striimaus paikallistasolla on yleistynyt.

Lisäksi tapahtuman interaktiivisuus voi kasvaa, kun kysymyksiä, tykkäyksiä ja kommentteja voi esittää helposti esimerkiksi chatissä tapahtuman aikana. Tämä saa aikaan yhteisöllisyyden tunteen ja vahvistaa tapahtumaan osallistuvan henkilön positiivista tapahtumakokemusta.

Striimauksesta syntyy aina tallenne. Tämä tallenne voidaan lähettää niille, jotka eivät pystyneet osallistumaan tapahtumaan. Tallennetta voidaan käyttää tapahtuman jälkimarkkinointiin esimerkiksi verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa.

Digisti Live –hankkeessamme järjestimme yhdessä livestriimauspalvelu Streamersin kanssa työpajan, jossa osallistujat oppivat striimauksen perusteita käytännön harjoitusten avulla. Työpajaa veti Streamersin Mika Laine, joka on striimannut tähän mennessä yli 300 eri tapahtumaa.

Kysyimmekin Laineelta, mitä aloittelijan olisi hyvä tietää tapahtumien livestriimauksesta. Millaiset ovat tapahtumastriimauksen perusteet?

Miten striimaukseen valmistaudutaan?

Striimaaminen vaatii paljon suunnittelua. Jos striimauksen lopputulos näyttää hyvältä ja vaivattomalta, se kertoo siitä, että taustatyötä on tehty paljon.

Ensimmäisenä on selvitettävä, millainen tapahtuma on kyseessä: katseltava vai kuunneltava. Tuotannon puolelta on varauduttava teknisiin ongelmiin ja mietittävä, miten tilanne korjataan, jos jokin menee pieleen. Myös käsikirjoituksen merkitys on tärkeä, sillä sen avulla voidaan hahmottaa tapahtuman etenemistä. Käsikirjoitus on myös yhteistyön apuväline striimattavan tapahtuman eri toimijoiden kanssa.

Aikataulutus on tärkeää, sillä striimatessa ei aina voi improvisoida. Aikataulutus luonnollisesti riippuu siitä, millaista tapahtumaa striimataan. Jos kyseessä on esimerkiksi urheilutapahtuman striimaus, on selkeää, mitä kuvataan ja mihin aikaan. Jos striimattava tapahtuma on taas seminaari, paneeli tai webinaari, on oltava ajolista.

Suunnitteluvaihe on erittäin tärkeä etenkin silloin, jos mukana on sekä etäpuhujia että ihmisiä puhumassa paikan päällä. Kuvakulmat, äänet ja esitysmateriaalin näkyvyys täytyy miettiä etukäteen ja mielellään hieman testatakin.

Luonnollisesti myös nettiyhteyden tarkastaminen on tärkeää, sillä ilman toimivaa ja tarpeeksi nopeaa nettiyhteyttä striimaaminen on mahdotonta. Esimerkiksi Laine kumppaneineen käyttää tarvittaessa omia yhteyksiään, jos tapahtumapaikan nettiyhteys ei ole riittävän tehokas.

Striimauksessa pääsee liikkeelle pienelläkin budjetilla. Tuotannon taas kasvaessa vain taivas on rajana. On huomioitava kameroiden määrä; yhdellä kamerallakin kuvaa jo kevyesti, mutta useampaa käyttäessä tarvitsee olla enemmän kalustoa ja tiimiä. Laine painottaa myös, ettei kaluston kanssa kannata pihistellä, sillä laatu on tärkeää.

Striimaustiimin koko riippuu täysin tapahtumasta. Tiimiä kasatessa on otettava huomioon kameroiden ja äänitekniikan määrä. Kokoonpanoon vaikuttaa myös se, kuvataanko tapahtuma robottikameralla vai ei. Lisäksi striimatessa on oltava ohjaaja. Parhaimmillaan Laineen tiimissä on 5–6 henkilöä, mutta myös pienemmällä, yleensä 2–3 henkilön tiimillä, pärjää pienemmissä tapahtumissa.

Missä voi striimata? Ketä saa kuvata?

Laineen mukaan lähtökohtaisesti kaikki tilat soveltuvat striimaamiseen. Hänen tiiminsä tekee paljon erityyppisiä striimauksia erilaisissa tiloissa. Laineen mukaan usein tilan koko on ainoa tekijä, joka voi jossain määrin rajoittaa striimiä. Tekniikka vaatii tilaa toimiakseen.

Laine tiimeineen käy aina ensin paikan päällä tutustumassa tilaan, jos se ei ole heille jo entuudestaan tuttu. Varsinaisia testilähetyksiä tiimi ei yleensä tee. ”Pieni jännityshän siinä on, että kohta mennään ja tätä ei voi mokata. Ennen lähetystä täytyy miettiä, että onhan kaikki varmasti huomioitu”, Laine kertoo.

Tekijänoikeudet ja kuvausluvat pitää huomioida aina ennen striimauksen aloittamista. Streamersillä on Teostolta jatkuva lupa käyttää musiikkia sellaisissa striimeissä, joista ei jää tallennetta.

Kuitenkin esimerkiksi striimatessa YouTubessa tekijänoikeudet ovat aina riski. Vaikka luvat löytyisivät, voi YouTube katkaista lähetyksen kesken kaiken. Laineelle ei onneksi ole näin kertaakaan käynyt, mutta jälkeenpäin striimitallenteesta on saatettu YouTuben toimesta poistaa ääni.

Kuvauslupiin liittyen Laineella on hyvä esimerkki eräästä konsertista: ”Olimme pyytäneet järjestäjää etukäteen varmistamaan kuvausluvat kaikilta, myös itse konsertin solistilta. Kaikilta muilta olimme jo saaneet kuvausluvan, mutta solisti sanoikin juuri ennen striimin alkua, ettei häntä saa livestriimata. Lopulta teimme niin, että aina kun solisti lauloi, niin kuva vedettiin mustaksi. Se oli hyvä opetus – tästä lähin varmistetaan aina, että kuvauslupa on.” Laine muistuttaa, että myös seminaareissa ja webinaareissa pitää varmistaa luvat kuntoon. Kaikki puhujat eivät suinkaan tahdo, että heitä kuvataan.

Striimauksen tulevaisuus

Tapahtumien striimaus on lisääntynyt etenkin korona-ajan myötä ja striimauksen suosio tulee todennäköisesti kasvamaan myös tulevaisuudessa. Teknologia kehittyy jatkuvasti parantaen käyttäjäystävällisyyttä. Internetin saavutettavuuden kasvaessa yhä useammilla ihmisillä on mahdollisuus osallistua striimattaviin tapahtumiin.

Myös Streamersissä ollaan sitä mieltä, että striimaus tulee lisääntymään koko ajan. On kuitenkin vaikea ennustaa, miltä striimauksen tulevaisuus tulee muutoin näyttämään.

Striimauksen kaupallistamisen mahdollisuudet on yksi tulevaisuuden isoista kysymyksistä. Lisäksi on tärkeä pohtia tasavertaisuutta – jos paikan päälle tuleva yleisö maksaa pääsylipusta, onko reilua, että etäyleisö näkee striimin ilmaiseksi? Suomeen kaivataan myös fiksua ja kustannustehokasta alustaa, jota käyttämällä pienemmätkin tapahtumat voisivat saada enemmän etäkatsojia.

Joka tapauksessa striimaus on toimintaa, johon kannattaa panostaa – sekä nyt että tulevaisuudessa.