Millaisia taitoja opiskelijat tarvitsevat tulevaisuudessa? Yksi tärkeimmistä taidoista on kyky tehdä yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa. Nyt tarvitaan oppiaineiden ja maiden rajoja ylittävää oppimista.

Haaga-Helian yhteistyökumppaneita hankkeessa ovat Fondazione Bruno Kessler Italiasta, Universiteit Leiden ja Technical University Delft Hollannista sekä teknologia-alan yritykset Houston Inc Suomesta ja 247 Grad Saksasta.

Takana on ensimmäinen vuosi Rapid-Proto Lab -projektia, jota Haaga-Helia koordinoi. Mukana on yhteistyökumppaneita neljästä maasta. Opiskelijat ovat tietojenkäsittelyn, muotoilun ja insinööritieteiden opiskelijoita. Projekti on saanut Euroopan Unionilta miljoonan euron rahoituksen.

Projektin sisältö rakentuu esineiden internetin (Internet of Things, IoT) ympärille. Tarkoituksena on, että opiskelijat kehittävät ja testaavat uudenlaisia IoT-ratkaisuja pienille ja keskisuurille yrityksille sekä start up -yrityksille.

Pilottiprojektien aiheina ruokalan jono ja älypyörätuolit

Tänä vuonna aloitamme pilottiprojektit, joissa kokeilemme erilaisia tapoja tehdä yhteistyötä. Projektit alkavat Haaga-Heliassa, Delftissä Hollannissa ja Italiassa.

Haaga-Helian tietojenkäsittelyn opiskelijat rakentavat järjestelmän, joka avulla voi selvittää, kuinka pitkä opiskelijaruokalan jono kulloinkin on. Tieto hyödyttää sekä opiskelijoita että ruokalan henkilökuntaa. Opiskelijat tutkivat projektin aikana, millaista tietoa jonon pituudesta tarvitaan. Mistä tiedon saa? Miten tieto kerätään? Miten se varastoidaan ja lähetetään eteenpäin? Tiedon keräämistä varten tarvitaan erilaisia sensoreita. Yksi sensori mittaa esimerkiksi jonon melutasoa.

Delftin teknillisen yliopiston projektissa mennään muotoilu edellä. Opiskelijat kehittelevät erilaisia älypyörätuoleja. He suunnittelevat pyörätuoleja esimerkiksi koripallojoukkueelle ja puistoon vuokrattavaksi. Tämän jälkeen idea voidaan antaa insinööriopiskelijoille ja tietojenkäsittelyn opiskelijoille jatkojalostettavaksi. Insinööriopiskelijat voivat miettiä, minkälaisia sensoreita pyörätuoleihin asennetaan. Tietojenkäsittelyn opiskelijat taas voivat vuorostaan tutkia, millaista dataa tarvitaan ja miten dataa käsitellään.

Kolmannessa työvaiheessa opiskelijaryhmillä Suomesta, Hollannista ja Italiasta on mahdollisuus työskennellä yhdessä. Tässä vaiheessa hienosäädetään ja testataan prototyyppejä.

Yhteistyötä ja kommunikaatiota kehitetään

Nimestä Rapid-Proto Lab tulee mieleen laboratorio. Tutkimme projekteissa esineiden internetin lisäksi sitä, miten yhteistyö olisi mahdollisimman tehokasta. Työskentelytapoja voi tarkastella usealla tavalla: millaista yhteistyö ja kommunikaatio ovat? Miten työtä johdetaan ja suunnitellaan? Haluamme selvittää, miten kolme ryhmää, kolme oppiainetta ja kolme maata työskentelee yhdessä tehokkaammin.

Esineiden Internetin tekniikoiden avulla laitteita ja koneita kytketään Internet-verkkoon. Laitteista voidaan lukea tietoa ja niitä voidaan ohjata ja mitata Internet-verkon yli.

Esineiden Internetiä voidaan soveltaa laajasti muun muassa teollisuudessa, terveydenhuollossa ja kotitalouksissa.

Projektista on hyötyä sekä opiskelijoille että pienille ja keskisuurille yrityksille. Opiskelijat oppivat taitoja, joista on hyötyä työelämässä. Yritykset saavat apua tuotekehittelyyn; ne voivat kokeilla ratkaisuja, joihin niillä ei muuten ehkä olisi mahdollisuuksia.

Kun projekti etenee, tavoitteemme onkin työskennellä yhä enemmän pienten ja keskisuurten yritysten sekä start up -yritysten kanssa. Rapid-Proto Lab -projektia voisikin kutsua myös poluksi tulevaisuuden työelämään.

---

Gerard Danford, projektipäällikkö, Liiketalous-yksikkö

Marjo Linnasalmi, tutkimusassistentti, Digitalous-yksikkö