Siirry sisältöön
Digitaalisuus
Pilvipalveluiden osaajia tarvitaan Euroopassa

Koska pilvipalveluiden merkitys on digitalisoituvassa yhteiskunnassamme suuri, on pilvipalveluihin liittyvä osaaminen yhä suuremmassa roolissa sekä liiketoiminnassa että ihmisten arkisessa elämässä. Eurooppalaiset yritykset ja muut organisaatiot potevat jatkuvaa pilvipalveluiden osaajapulaa.

Kirjoittajat:

Lili Aunimo

yliopettaja
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 17.02.2021

Pilvipalveluiden rooli on digitalisoituvassa yhteiskunnassamme merkittävä, ja pilvipalveluiden hyödyntäminen sekä liiketoiminnassa että yksityishenkilöiden jokapäiväisessä elämässä lisääntyy jatkuvasti.

Harva organisaatio säilyttää enää tietojaan omissa tiloissaan sijaitsevalla palvelimella tai ylläpitää omaa sisäistä datakeskusta. Datan lisäksi useat organisaatiot ovat siirtäneet sovelluksensa, ohjelmistokehitysympäristönsä ja palvelimensa julkisiin pilvipalveluihin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana pienetkin yritykset ovat siirtyneet hyödyntämään pilvipalveluita. Yksityispilviä on enää vain harvoilla isoilla yrityksillä. Gartner ennustaakin, että organisaatioiden investoinnit julkisiin pilvipalveluihin kasvavat maailmanlaajuisesti noin 18 prosenttia vuonna 2021 (Gartner, 2020 ja Dignan, 2021).

Pilvipalvelut ja työn murros

Yksinkertaistaen pilvipalvelu tarkoittaa sitä, että käyttäjä ei enää käytä tietoja tai ohjelmistoja, jotka ovat paikallisesti hänen tietokoneellaan tai edes oman organisaation palvelimella, vaan hän hyödyntää globaalien pilvipalvelutarjoajien tiedon tallennus- ja prosessointikapasiteettia sekä monipuolista ohjelmistovalikoimaa. Tämä muutos tarkoittaa IT-alan työntekijän kannalta ainakin viittä perustavanlaatuista muutosta:

  1. Perinteisiä tietojärjestelmien ylläpitoon liittyviä työtehtäviä on vähemmän, sillä pilvipalvelujen tarjoajat huolehtivat järjestelmien ylläpidosta ja niiden tietoturvasta.
  2. Pilvipalvelujen hyödyntämiseen liittyviä työtehtäviä on enemmän.
  3. Syvällistä tietoteknistä osaamista vaativien työtehtävien määrä kasvaa, mutta nämä tehtävät kasautuvat pilvipalveluja tarjoaviin yrityksiin.
  4. Ohjelmistojen ja digitaalisten palvelujen kehittäjällä on saatavilla erittäin laaja valikoima ohjelmistoja ja ohjelmistokehitystyövälineitä joita hän voi joustavasti (pay as you go -konseptilla) kokeilla ja harkintansa mukaan ottaa käyttöön.
  5. Datatieteilijöillä on joustavasti käytettävissään sekä tallennuskapasiteettia että prosessoritehoa isojen datamassojen käsittelyyn tekoälyalgoritmeja hyödyntäen.

Pilvipalvelut ovat mahdollistaneet muut elämäämme kuluneen vuosikymmenen aikana muokanneet suuret tekniset murrokset kuten massadata (big data), teollinen Internet (Industrial Internet of Things, IIoT), tekoäly sekä aina ja kaikkialla internetiin kytketyt mobiililaitteet (esim. älypuhelimet), autot ja jopa kodinkoneet (esineiden Internet, IoT).

Koska pilvipalveluiden merkitys on digitalisoituvassa yhteiskunnassamme suuri, on pilvipalveluihin liittyvä osaaminen yhä suuremmassa roolissa sekä liiketoiminnassa että ihmisten arkisessa elämässä. Eurooppalaiset yritykset ja muut organisaatiot potevat jatkuvaa pilvipalveluiden osaajapulaa. Tästä on esimerkkinä suomalainen IT-alan yritys TietoEvry, joka kertoo osaajapulan olevan niin suuri, että se aikoo kouluttaa yhdessä Microsoftin kanssa 3000 sertifioitua pilvipalveluiden asiantuntijaa (TietoEvry, 2020).

Dihub-projektissa kehitetään pilvipalvelujen osaajan opintopolku

Pilvipalvelujen kehittymisen ja yleistymisen aiheuttama osaajapula on tunnistettu Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa ja alan opetusta kehitetään. Osaajapula on tunnistettu Euroopassa laajemmaltikin ja niinpä opetuksen kehittämistä rahoitetaan myös Erasmus-ohjelmasta.

Syksyllä 2019 alkoi Haaga-Heliassa eurooppalainen Dihub (Digital Innovation Hub for Cloud Based Services) -hanke, jossa keskitytään pilvipalvelujen ja pilvipalveluja hyödyntävien tekoälysovellusten opetuksen kehittämiseen ja pilotoimiseen. Hankkeessa luodaan yhteinen eurooppalainen pilvipalveluihin keskittyvä innovaatiohubi, jossa kouluttajat ja opiskelijat sekä pilvipalveluja tarjoavat ja hyödyntävät yritykset jakavat osaamistaan, oppivat ja innovoivat.

Lähteet

Artikkelin on kirjoittanut digitalouden yksikön lehtori Harri Ahola ja yliopettaja Lili Aunimo. Molemmat kehittävät ja toteuttavat eurooppalaista pilvipalveluiden koulutusta Dihub-hankkeessa yhdessä eurooppalaisten korkeakoulujen ja muiden kouluttajien sekä yritysten kanssa. Tämän lisäksi Harri Ahola toimii Haaga-Helian AWS-akatemia -yhteyshenkilönä ja Lili Aunimo on Dihub-projektin projektipäällikkö.