Siirry sisältöön
Digitaalisuus
Mitä voi mitata kämmenten hikoilusta – galvaaninen ihoreaktio tutuksi

Psykofysiologisia mittauksia on käytetty lääketieteessä jo pitkään, mutta niiden käyttö yleistyy myös muiden tieteenalojen sekä myös yritysten ja kuluttajien parissa.

Julkaistu : 25.05.2022

Psykofysiologisia mittauksia on käytetty lääketieteessä jo pitkään, mutta niiden käyttö yleistyy myös muiden tieteenalojen kuten myös yritysten ja kuluttajien parissa. Monelle ensi kosketus mittauksiin saattaa olla älykello, -ranneke tai -sormus, joka rekisteröi käyttäjän sykettä ja vireystilaa.

Mittauksessa hyödynnetään galvaanista ihoreaktiota (GSR), toiselta nimeltään elektrodermaalista aktiviteettia (EDA) joka kertoo henkilön virittyneisyydestä tai stressitasosta. Mittaustapa perustuu ihon sähköjohtavuuden muutokseen.

Emotionaalinen ja tiedollinen kuormitus näkyväksi

Ihon sähkönjohtavuus kertoo autonomisen hermoston sympaattisen haaran aktivaatiosta, ja se reagoi herkästi emootioihin, ajatteluun ja tunnetiloihin. Kun kämmenet tai jalkopohjat hikoavat, ihon sähkönjohtavuus kasvaa. Hikirauhasia on monta eri tyyppiä ja ne reagoivat eri asioihin. Kämmenten ja jalkopohjien iho on erityisen soveltuva GSR-mittaukselle, sillä alueella sijaitsee runsaasti sellaisia hikirauhasia, jotka ovat erityisen herkkiä emotionaaliselle hikoilulle. (Harker 2012; Van Dooren ym. 2012.)

Ihon sähkönjohtavuutta voi mitata kokeellisissa asetelmissa laboratorio-olosuhteissa, jolloin niistä saatava raakadata analysoidaan tutkijoiden toimesta jälkikäteen. Kenttätutkimuksissa on mahdollista käyttää ihon sähkönjohtavuutta mittaavia sormuksia. Ne tuottavat käyttäjälle yksinkertaistettua dataa esimerkiksi omasta vireys/stressitasosta.

Emotionaalinen ja tiedollisen kuormitus ovat yleensä vaikeasti tunnistettavissa, ja sormukset sopivat erityisen hyvin niiden mittaamiseen. Sormuksia voi käyttää esimerkiksi mittaamaan työntekijän kuormittuneisuutta ja sen avulla ennakoida uhkaavaa työuupumusta. Sormusten avulla voidaan seurata pidemmällä aikavälillä henkilöiden kuormitusta ja toisaalta eri toimenpiteiden vaikutusta siihen. Tästä esimerkkinä on liikunnan tai levon vaikutus henkilön stressitasoon tai eri sisältöisten työpäivien vaikutus virittyneisyyteen.

Tulosten perusteella on mahdollista sopeuttaa henkilön päivien sisältöä niin, että sisältö tukee hänen hyvinvointiaan.

Synkkaako meillä?

Galvaanisen ihoreaktion tuottamat signaalit ovat yksilöllisiä sekä voimakkuudeltaan että vaihtelultaan. Mittaustilanteiden pitää olla kyllin pitkäkestoisia, että saadaan selville henkilön signaalien perustaso.

Galvaanisen ihoreaktion avulla on mahdollista mitata paitsi yksittäisen henkilön virittyneisyyden tai stressitason muutoksia myös kahden tai useamman henkilön välistä synkronisaatiota eli yhteistahdistumista. Siinä kahden tai useamman ihmisen signaalit alkavat kulkea samaan tahtiin.

Yhteistahdistumisessa eri henkilöiden fysiologiset vasteet kuten esimerkiksi sydämen syke tai kämmenten hikoilu sekä niitä mittaavat mittaussignaalit alkavat myötäillä toisiaan.

Tällainen yhteistahdistuminen liittyy Järvelän (2020) mukaan nimenomaisesti empatian ja sosiaalisen läsnäolon kokemuksen taustalla olevaan yhteiseen primitiiviseen laumakäytöstä ohjaavaan prosessiin. Järvelä on tutkinut väitöskirjassaan yhteistahdistumista erilaisissa digitaalisen median (videot, digitaaliset pelit ja virtuaaliympäristö) käyttöön liittyvissä koeasetelmissa. Sama prosessi, joka auttaa ihmisiä ymmärtämään toisiaan ja koordinoi ryhmäkäyttäytymistä, saa heidän fysiologiset vasteensa yhteistahdistumaan.

Synkronointia on tutkittu myös muissa vuorovaikutuskonteksteissa kuten terapiakontekstissa (esim. Seikkula 2019).

Lisäarvoa galvaanisen ihoreaktion yhdistämisellä muihin menetelmiin

Synkronian ymmärtämiseksi on tärkeä hyödyntää useita menetelmiä yhtäaikaisesti. Esimerkiksi vuorovaikutusta tutkittaessa voidaan tutkia yhtä aikaa sekä näkyvää vuorovaikutusta, autonomisen hermoston reaktioita että osallistujien kokemuksia tilanteesta (Kykyri 2017). Galvaanisen ihoreaktion avulla saadaan tietoa, jota muut menetelmät eivät pysty tuottamaan.

Haaga-Helian labeissä työskennellään psykofysiologisten mittausten kuten galvaanisen ihoreaktion parissa. Laboratoriossa toteutettavan kokeellisen tutkimusasetelman lisäksi on mahdollista mitata GSR-signaaleja kentällä sormusten avulla. Kenttätutkimus mahdollistaa vaikkapa liikuntaan ja hyvinvointiin liittyviä pitkäaikaisempia mittauksia ja auttaa kehittämään valmennuksellisia menetelmiä.

Lähteet:

  • Harker M. 2012. Psychological Sweating: A Systematic Review Focused on Aetiology and Cutaneous Response. Skin Pharmacol Physiol 2013; 26: 92–100
  • Järvelä, S. 2020. Physiological Synchrony and Affective Protosocial Dynamics
  • Kykyri, V.-L. 2017. Relationaalinen mieli – havaintoja pariterapiaistuntojen merkityksellisistä hetkistä ja istunnoissa ilmenevästä ruumiillisesta synkroniasta Miten useamman ihmisen välille syntyy jaetun kohtaamisen kokemus, ja millaisista elementeistä se rakentuu? Esitelmä THL:n tutkimuspäivillä “Mitä mieltä!? Lastensuojelun, mielenterveyden ja hyvinvoinnin rajapinnat” 30.11. – 1.12.2017.
  • Seikkula, J. 2019. Ruumiillisuus psykoterapiassa: dialogista toisiinsa virittäytymistä ja synkroniaa. In J. Erkkilä, & M. E. Ylönen (Eds.), Ennen sanoja : pohdintoja ruumiillisuudesta (pp. 1-23). Eino Roiha -säätiö; Suomen Musiikkiterapiayhdistys ry.
  • Van Dooren M., De Vries J. J. G. & Janssen J. H. 2012. Emotional sweating across the body: Comparing 16 different skin conductance measurement locations. Physiology & Behavior 106 (2012) 298–304
  • https://moodmetric.com/.

Kuva: www.shutterstock.com