Vaikuttavuus on mielenkiintoinen asia. Hawkinsin elämäkerran lukeminen vaikutti minuun siten, että sen sijaan että hän olisi antanut vastauksia, hän kehotti lukijoita etsimään ja kysymään kysymyksiä.

Olemme koko ajan erilaisten asioiden vaikutuksen alaisia, töissä, kotona, harrastuksissa tai omissa oloissamme. Toisaalta, kuten tiedämme, esimerkiksi vahvasti alkoholin vaikutuksen alaisena oleminen aiheuttaa eri ihmisissä eri tilanteissa erilaista käyttäytymistä. Ominaisuudet on syytä tunnistaa ja käyttö tehdä harkitusti.

Meitä tietotekniikan ammattilaisia huolestuttaa paljon sosiaalisen median, digitaalisten pelien ja hakukoneiden vaikutus. Kuinka ne vaikuttavat ihmisiin, ja miten meidän käyttäytymisemme muuttuu niiden vaikutuksen myötä? Melko harva meistä on täysin immuuni somen, pelien ja hakukoneiden vaikutuksille. Onko niillä positiivinen vai negatiivinen vaikutus meihin ja millä aikataululla?

Kysymyksiä pohdittavaksi ja avoimeen keskusteluun

Innowisen huhtikuussa 2021 tekemän somekatsauksen mukaan melkein 3 miljoonaa suomalaista 16-74 vuotiasta käytti Facebookia. Google-hakuja tehtiin Tietoviikon mukaan vuonna 2016 (uudempaa tietoa en hakukoneiden avulla löytänyt) Suomessa 30 miljoonaa päivässä. Karkeasti jakaen jokainen suomalainen teki siis 10 Google-hakua päivässä. Uskon luvun vuonna 2022 olevan moninkertainen. Vuonna 2021 Suomessa tehdyistä hauista 97 % tehtiin Googlen hakukoneella.

Kuinka moni siis voi väittää, ettei ole lainkaan Facebookin tai Googlen algoritmien vaikutuksen alainen? Onko se sitten hyvä vai huono asia? Onko se vaarallista tai onko siitä mitään haittaa kenellekään, että Google saa ilmaiseksi niin paljon tietoa ihmisten tarpeista? Kuinka Google tulevaisuudessa tätä syntyvää dataa käyttää? Pitäisikö sille luoda rajoituksia? Nämä ovat minusta kysymyksiä, joita jokaisen pitäisi pohtia ja niistä pitäisi keskustella avoimesti.

Algoritmien ominaisuudet on syytä tunnistaa

Kirjassa Maailman 50 vaarallisinta yhtiötä (Raeste ja Sokala 2021), Google arvioidaan maailman vaarallisimmaksi yhtiöksi. Kyseisellä listalla ovat jotakuinkin kaikki suuret sosiaalisen median sekä alustatalouden pelurit. Alustatalouden aikaansaama ”a winner takes it all” -malli on mielenkiintoinen, mutta miksi ihmisten pitäisi valita jokin muu kuin paras palvelu?

Mielestäni hakujen tallennus on periaatteessa ok, mutta mainoksista en pidä. Haluaisin tietää enemmän Googlen hakukoneen algoritmista, siis siitä millä perusteella hakutulokset järjestetään. Samoin haluaisin tietää Facebookin algoritmin, sen millä perusteella minulle Facebookiin postauksia syötetään.

Algoritmeja kyseiset palvelut eivät voi paljastaa, koska niitä pidetään keskeisenä kilpailutekijänä. Muutenkin yhdistelmä Google Chrome ja Googlen hakukone on ongelmallinen yksityisyyden kannalta. Asiasta kirjoitetaan ja keskustellaan paljon, ei vähiten sen takia, että Google myy hakutuloksiamme ja sen epäillään vakoilevan.

Mitä voit siis tehdä?

Jos sinua ajatteluttaa edellä olevat asiat, etkä halua mainoksia, niin voit kokeilla vaihtoehtoja Googlelle. Selaimena Firefox on mielestäni erittäin hyvä. Oletko kokeillut hakukoneena Ecosiaa? Se käyttää aurinkoenergiaa ja istuttaa puun jokaisesta 45 hausta. Yhä useampi valitsee jonkun muun hakukoneen kuin Google.

Lähteet:

• Innowise 2021. Sosiaalisen median tilastot ja käyttö Suomessa: somekatsaus 04/2021.
• Raeste J-P., Sokala H. 2021. Maailman 50 vaarallisinta yhtiötä. Otava.
• Tietoviikko 2016. 30 miljoonaa Google-hakua Suomessa joka päivä – nämä haut olivat kärjessä vuonna 2016.

Kuva: www.shutterstock.com