Tieto, järjestelmät ja prosessit ovat organisaatioiden toiminnan selkärankoja. Niiden hallitseminen on yrityksen toiminnan strategisen ja kestävän kehittämisen kulmakiviä. Liiketoimintaa ei ole ilman ict:tä.

Jotta organisaation digitaalisen liiketoiminnan prosessi voidaan hallita, tarvitaan kokonaisarkkitehtuureja. Ne ovat kuin kiinteistöjen arkkitehtuurikuvia, joiden avulla selitetään, kuinka organisaation digitaalinen liiketoiminta hoidetaan.

Kokonaisarkkitehtuurien tavoite on tarjota sopivimmat tekniset ratkaisut organisaation digitaaliseen liiketoimintaan. Niiden avulla hallitaan dokumentteja, jotka määrittävät organisaation toiminnan ja yhtenäistävät järjestelmien kehitystä. Lisäksi kokonaisarkkitehtuurien avulla hallitaan organisaation kyvykkyyksien kehittämistä strategian mukaisesti.

Kokonaisarkkitehtuurien avulla kuvataan organisaation toiminta, prosessit, tiedonkulku, sovellukset ja teknologiat. Niitä luodaan erilaisia eri tarkoituksiin ja ne täytyy pitää ajan tasalla, muuten ne aiheuttavat väärinymmärryksiä. Kuvauksia luovat eri alueiden asiantuntijat ja kokonaisuudesta vastaa organisaation kokonaisarkkitehti. Tämä on vastuullinen ja vaativa rooli, joka edellyttää erinomaisten metataitojen lisäksi laajaa organisaation liiketoiminnan ja ICT-ratkaisujen ymmärtämistä.

Arkkitehtuurien kehittämiseksi on useita malleja ja työkaluja

Kokonaisarkkitehtuurien järjestelmällisen kehittämisen helpottamiseksi on olemassa erilaisia viitekehyksiä. Kansainvälisesti tunnetuin ja käytetyin on TOGAF (The Open Group Architecture Framework). Suomessa on erityisesti julkisen hallinnon yhteistyön helpottamiseksi TOGAFista kehitetty JHS179 viitekehys. Se tarjoaa avoimen mallin arkkitehtuurien kehittämiseksi suomen kielellä. Malleja ja työkaluja arkkitehtuurien kehittämiseksi on olemassa useita. Organisaatiot valitsevat itselleen sopivimman tavan toimia olemassa olevien resurssien, käytettävyyden ja kustannusten kannalta.

On tärkeää, että kaikki organisaation järjestelmien kehittämisestä kiinnostuneet ymmärtävät perusasiat kokonaisarkkitehtuureista, jotta organisaation kehittäminen sujuu hallitusti. Kun vielä organisaation kokonaisarkkitehtuurin kuvaukset ovat kunnossa, voi koko organisaatio osallistua toiminnan innovatiiviseen kehittämiseen ja se voi saavuttaa korkeimman kypsyystason. Silloin arkkitehtuuri on johtamisen ja toiminnan kehittämisen strateginen työväline, mikä on sen tavoite.

Lähde:

Komulainen, M. 2018. Menesty digimarkkinoilla. Helsingin seudun kauppakamari. Helsinki.

Kuva: www.shutterstock.com