Esineiden internet (IoT) ei ehkä ole kaikkea sitä, mitä viime vuosikymmenen puolessa välissä ennustettiin, mutta yksi asia on kuitenkin selvä: ilmiö on aivan liian suuri sivuutettavaksi.

Noin kuusi vuotta sitten globaalin teknologiakuplan sisällä kävi kova kuhina. Niin kutsuttu esineiden internet eli IoT teki tuloaan. Villeimmissä ennustuksissa IoT:n odotettiin toimivan sysäyksenä neljännelle teolliselle vallankumoukselle ja mullistavan maailman samalla tavalla kuin vaikkapa höyryn tai sähkön keksiminen.

Pettymys oli karvas, kun maailma ei muuttunutkaan yhdessä yössä. Toisaalta miksipä olisi muuttunut. Eivätkö tutkijat sijoitakin ensimmäisen teollisen vallankumouksen alun 1700-luvun puoleen väliin ja lopun 1800-luvun puoleen väliin? Puhutaan lähes sadan vuoden ajanjaksosta.

Esineiden internet on mullistanut maailmamme

Olitpa IoT:sta mitä mieltä tahansa, niin fakta kuitenkin on, että ilmiö on mullistanut elämämme. Puhuttiinpa sitten opiskelusta, työstä tai vapaa-ajasta, niin IoT näyttelee merkittävää osaa.

Hyvinä esimerkkeinä toimivat erilaiset älykkäät oppimis- ja työympäristöt, jotka ovat vain muutamassa vuodessa hivuttautuneet korvaamattomaksi osaksi elämäämme.

Kodin älylaitteet ovat yleistyneet hurjaa vauhtia, eivätkä edes täysin itsestään ajavat autotkaan ole enää pelkkää science fictionia.

Älykkäitä ratkaisuja löytyy aina valaisimista termostaatteihin ja jääkaappeihin. Kodin viihde-elektroniikka on ääniohjauksen kautta yhteydessä Amazonin, Applen, Googlen tai Microsoftin rajattoman tuntuisiin pilvipalveluihin. Ranteitamme koristavat matkapuhelimilla hallittavat älykellot, joilla voimme mitata muun muassa askeliamme, sykettämme ja jopa untamme.

Älykkäät ratkaisut ovat täällä pysyäkseen

Tutkimusten mukaan verkkoon liitettyjen laitteiden määrän arvioidaan räjähtävän käsiin lähivuosina. Tästä syystä ilmiötä voikin kutsua liian suureksi, jotta sen voisi sivuuttaa kokonaan.

Kansainvälinen ICT-alan tutkimus- ja konsultointiyritys Gartnerin mukaan vuonna 2015 noin 4,9 miljardia laitetta oli liitettynä verkkoon, kun vuonna 2020 vastaava lukumäärä oli 25 miljardia laitetta – eli yli kolme laitetta maapallon jokaista ihmsitä kohden.

Amerikkalainen talouslehti Business Insider puolestaan arvioi kattavassa analyysissään verkkoon liitettyjen laitteiden määrän kohoavan yli 41 miljardiin vuoteen 2027 mennessä.

Joidenkin korviin arviot saattavat kuulostaa turhan optimistisilta, mutta kun ottaa huomioon, mihin kaikkeen älyä voi piilottaa ja mitä kaikkea sillä voi tehdä, niin voi saada jonkinlaisen kuvan markkinoiden tulevista mittasuhteista.

Tälläkin hetkellä Ylöjärvellä valmistettuja, täysin aurinkovoimalla toimivia älyroskiksia löytyy niin Suomen Turusta, Norjan Bergenistä kuin Ruotsin Solnastakin. Kännykkäsovelluksen kautta paikannettavat ja lainattavat, älykkäät kaupunkipyörät puolestaan ovat olleet osa katukuvaamme jo vuosien ajan.

Haaga-Helia panostaa tulevaisuuteen

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu on eturintamassa, mitä tulee digitalisaation ja älykkäiden ratkaisujen tunnistamiseen ja tunnustamiseen opetuksessa. Tämä näkyy muun muassa panostuksena kampuksilla sijaitsevien laboratorioiden tekniikkaan, joka mahdollistaa sen, että opiskelijat pääsevät tutustumaan alan uusimpiin trendeihin jo opiskelujensa ohessa.

Kampuksilta löytyy niin biometriikkaa, silmänliikekameroita ja tunnetekoälyä hyödyntäviä monikanavaisen myynnin työkaluja, immersiivistä teknologiaa (VR/AR) yhdistelevä elämystila kuin erillinen 3D- ja robotiikkalaboratoriokin, jossa opiskelijat pääsevät toteuttamaan ideoitaan.

Teknologian hyödyntäminen näkyy myös Haaga-Helian hankkeissa. Yksi tällainen hanke on Erasmus+ -rahoitteinen IoT Rapid-Proto Labs, joka on uudistanut merkittävästi ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn koulutusohjelmaa. Hankkeen tavoitteena on kasvattaa eurooppalaista tuotekehittämisosaamista sekä nopeuttaa sen hyödyntämistä yritysmaailmassa.

Haaga-Helia on onnistunut hankkeen sille asettamissa tavoitteissa erinomaisesti. Tämä näkyy muun muassa uutena osaamisena koneoppimisen, pilvipalveluiden ratkaisujen sekä erilaisten sensoreiden ja mikrotietokoneiden ohjelmoinnin saralla.