Digitalisaatio on mahdollistanut työn irrottautumisen ajasta ja paikasta erityisesti tieto- ja asiantuntijatyössä. Työssäni digitaalisten palveluiden lehtorina pääsen pohdiskelemaan etätyön ja -opiskelun hyötyjä ja haittoja. Opiskelijat valitsevat enenevissä määrin virtuaali- ja online-kursseja eikä omakaan työ, lähiopetusta lukuun ottamatta, juurikaan vaadi fyysistä läsnäoloa.

Miksi siis minä tai opiskelijani lähtisimme aamuruuhkaan, jos koneen voi käynnistää kotisohvalla ja hypätä Zoom-istuntoon pyjamassa?

Digiajan työyhteisöt hybridityöskentelyn tukena

Modernit työyhteisöt haluavat tarjota jäsenilleen parhaiten toimivia työskentelymalleja. Kun sovitut tehtävät tulevat tehdyksi, nähdään toissijaisena se, miten ja mistä käsin tekeminen tapahtuu. Yhteisön hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja jatkuvuuden turvaamiseksi, tulee organisaatioiden auttaa jäseniään oivaltamaan lähityöskentelyn mukanaan tuomat edut sekä ymmärtämään jatkuvasta etätyöskentelystä mahdollisesti aiheutuvat ongelmat.

Yksilön motivaatio ja hyödyn kokeminen ovat keskeisessä roolissa tässä prosessissa. Jotta esimerkiksi paikasta toiseen siirtyminen nähdään motivoivana, on tekemisestä koituvan hyödyn ylitettävä siitä aiheutuva vaiva. Esimerkiksi lähiopetuksessa tämä hyöty voi syntyä opettajan aidosta läsnäolosta, vahvasta ryhmähengestä, yritysvierailusta, vierailijaluennoitsijoista, vaihtelevien opetusympäristöjen tehokkaammasta hyödyntämisestä tai vaikkapa tuntitehtävistä, joista voi kerätä pisteitä kurssiarvosanakoriin.

Selkeä töiden ja esimerkiksi kurssirakenteiden suunnittelu, lähitapaamisten järjestäminen matalalla kynnyksellä sekä muut henkistä hyvinvointia suojelevat toimintatavat ovat avainasemassa. Työn hallinnan tunteen tukeminen, arvostus ja ponnistelusta palkitseminen, oikeudenmukaisuus, saatavilla oleminen ja työn merkityksellisyyden ylläpitäminen ovat näistä hyviä esimerkkejä.

Ratkaisuja interaktiivisempaan ja yhteisöllisempään etätyöskentelyyn

Etätyöskentelyn ja laadukkaasti toteutetun virtuaaliopetuksen tueksi on jo nykyisellään tarjolla paljon erilaisia digitaalisia ratkaisuja. Työskentelyalustoilla kuten Mural, Miro, Flinga ja Whiteboard pystytään ideoimaan ja ratkomaan ongelmia yhteisen virtuaalisen työpöydän ääressä, ja työt tallennetaan kaikille helposti saatavilla oleville verkkoalustoille tai pilvipalveluihin.

Pelit ja pelaaminen ovat kiinteä osa nykyihmisten arkea, mikä näkyy jo sekä työelämässä että opetuksessa, vaikka emme sitä aina tiedostaisikaan. Puhutaan tarkoituksellisesta pelillistymisestä (gamification), kun muokataan työ- tai oppimistehtäviä sellaiseksi, että ne tarjoavat samanlaisia positiivisia kokemuksia ja tiedon ja osaamisen kehittymistä kuin mitä hyvät pelitkin tarjoavat.

Metaversumi, eli internetiä hyödyntävä, pysyvistä virtuaalitiloista muodostuva kokonaisuus, tulee avaamaan täysin uusia mahdollisuuksia sekä etätyöskentelylle että virtuaaliselle oppimiselle. Jo nyt voimme VR-teknologiaa eli virtuaalitodellisuutta hyödyntäen päästä liikkumaan ja toimimaan todellisuutta vastaavissa 3D-ympäristöissä päätelaitteen välityksellä.

Metaversumi tuo tähän täysin uuden ulottuvuuden mahdollistamalla vuorovaikutuksen paitsi virtuaalitilojen sisällä myös eri virtuaalitilojen kesken. Metaversumia voidaan käyttää esimerkiksi viestinnän välineenä, erilaisten tapahtumien luomisessa tai kokoontumisissa. Opetus on yksi kentistä, missä metaversumin tarjoamat mahdollisuudet tulevat olemaan rajattomat.

Kuva: www.shutterstock.com