Digitalisaatio etenee eri toimialoilla eri vauhtia: ICT-ala tuntuu olevan itseoikeutetusti muita edellä, finanssi- ja vakuutusala tiiviisti kakkosena (Borg ym., 2020). On havaittu, että toimialasta riippumatta digitalisaatio etenee suurissa yrityksissä huomattavasti nopeammin kuin pienissä yrityksissä (Borg ym., 2020; Bouwman ym., 2019).
Syitä tähän on monia, ja yhdeksi keskeisimmistä nousee osaamisen ja hyvien käytäntöjen puute (Bouwman ym., 2019). Ymmärrettävästi pienissä yrityksissä on vaikeampaa ylläpitää yhtä laajaa digitalisoimisen osaamista kuin suurissa, ja tällöin digitalisaatio näyttäytyy helposti enemmänkin haasteena kuin mahdollisuutena.
Erityisen haastava tilanne on niillä toimialoilla, joilla digitalisointi on muutenkin keskimääräistä vähäisempää: tarve digitalisoinnille nähdään vähäisenä, koska kukaan muukaan ei sitä tee eikä kenelläkään muullakaan ole siihen liittyvää osaamista.
Tilanne voi tosin olla hyvin paikallinen. Esimerkiksi Suomessa ravintola-alalla sähköisiä menuratkaisuja näkyy todella vähän, kun joissain muissa maissa padilla tehdyt tilaukset ravintoloissa ovat arkipäivää. Tilaukset menevät suoraan kassajärjestelmään, keittiöön sekä varastonhallintaan, ja menu voidaan päivittää automaattisesti esimerkiksi varastotilanteen mukaan. Tieto liikkuu nopeasti, turhaa manuaalista työtä poistuu, eikä palvelun laatua tarvitse heikentää.
Omaa toimialaa kannattaa seurata siis vähän kauempaakin kuin sen verran, mitä naapurikorttelissa tapahtuu. Yhtä tärkeää on myös tietää, mistä päästä pitää lähteä liikkeelle ja mitä osaamista liikkeellelähtöön tarvitaan. Kaiken opiskeluun teorioista lähtien ei PK-yrittäjillä yleensä riitä aika eikä kärsivällisyys, mutta jotain osaamista tarvittaisiin silti. Olisiko mahdollista yrittää hyötyä jo pidemmälle ehtineiden matkakokemuksista?
Digi+Hiiletön-hankkeen puitteissa järjestettiin 18.5.2022 suuryritysbenchmarkkaus, jossa käytiin läpi kolmen isomman yrityksen (UPM, Neste ja Arek) digitalisointiin ja digitalisointimenetelmiin liittyviä käytäntöjä. Taustalla keskustelussa oli aiemmin julkaistussa artikkelissa esitettyjä havaintoja (Lagstedt ym., 2022) sekä yrityskohtaisia haastatteluita, joissa pyrittiin selvittämään, miten sekä liiketoiminnan kehittämisen että sovelluskehittämisen kehittämismenetelmät valitaan ja miten niitä sovelletaan liiketoiminnan digitalisointiprojekteissa.
Tilaisuudessa saatiin paljon hyvää keskustelua erilaisten käytäntöjen toimivuudesta ja vähän myös osaamistarpeista. Käytäessä läpi havaintoja ja havaittuja käytäntöjä, esiin nousi kolme keskeistä asiaa:
- Vaikka digitalisoinnissa keskeiseen rooliin nousee liiketoiminnan kehittäminen, projekteissa nojataan hyvin pitkälti sovelluskehittämisen menetelmiin eivätkä liiketoiminnan kehittämisen menetelmät juuri nouse esiin.
- Organisatorisilla näkökulmilla on merkitystä. Lähtötilanteen ja kehittämistavoitteiden lisäksi kehittämismenetelmien käyttämisessä pitää huomioida kaksi tasoa:
a. Tiimitaso: miten kyseinen kehittämismenetelmä sopii kehittämistiimille (esim. osaamisten näkökulmasta)
b. Organisaatiotaso: miten kehittämismenetelmä sopii organisaatiolle (esim. kulttuurinäkökulma), jonka toimintaa kehitetään - Hyvin usein, haluttiin tai ei, päädytään ns. hybridimenetelmiin eli menetelmiin, joissa on sekä suunnitelmaohjatun (vesiputousmaisen) että muutosohjatun (ketterän) kehittämisen piirteitä.
a. hybridimenetelmissä on havaittu sekä haasteita että hyviä puolia
Mitä näistä havainnoista voidaan nostaa ohjeeksi PK-yrityksille? Yleisellä tasolla ainakin se, että aina kannattaa edetä liiketoiminnan kehittäminen, ei sovelluskehittäminen edellä, vaikka pitkälle jalostetut sovelluskehitysmenetelmät helposti varastavatkin show’n. On myös tärkeää, että kaikille on selvää, miksi mitäkin menetelmää käytetään missäkin vaiheessa. Onkin syytä kysyä, löytyykö menetelmävalinnalle peruste, vai onko menetelmä valittu vain siksi, että se on muotia (jolloin se aidon tuen puuttuessa helposti lähtee rapautumaan).
Benchmarkkauksessa nousi esiin myös pienempiä, yksittäisiin rooleihin liittyviä havaintoja ja käytäntöjä. Yksityiskohtaisemmin benchmarkkauksen tuloksia tullaan soveltamaan Digi+Hiiletön-hankkeessa, kun yrityskohtaisia kehittämisprojekteja viedään eteenpäin yritysten kanssa.
Hankkeessa on tärkeää saada yritykset onnistumaan kehittämisprojekteissaan, mutta yhtä tärkeää on myös yleisen digitalisointiosaamisen parantaminen PK-yrityksissä. Kuten tunnettua, PK-yritysten merkitys kansantaloudelle on hyvin merkittävä; onkin siis pidettävä huolta, että PK-sektorilla säilyy mahdollisuus pysyä kilpailussa mukana.
Digihiiletön-hanke tehdään yhteistyössä Haaga-Helian ja Turun AMK:n kanssa. Kesto: kevät 2022 – syksy 2023. Hanke rahoitetaan Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja valtion rahoituksella osana Euroopan unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.
Lähteet
Lagstedt, A., Dahlberg, T., Kiselev, C. & Kautz, T. 2022. “Selection, Adaption and Use of IS and Business Development Methods in Digitalization Projects”. Proceedings of the 55th Hawaii International Conference on System Sciences, 7486–7495.
Borg, M., Wernberg, J., Olsson, T., Franke, U. & Andersson, M. 2020. “Illuminating a Blind Spot in Digitalization – Software Development in Sweden’s Private and Public Sector”. IEEE/ACM 42nd International Conference on Software Engineering Workshops (ICSEW’20).
Bouwman, H., Nikou, S. & de Reuver, M. 2019. “Digitalization, business models, and SMEs: How do business model innovation practices improve performance of digitalizing SMEs?”. Telecommunications Policy 43(9), pp. 101828.