Digitaalinen siirtymä on jo tapahtunut työelämässä. Useimmiten oman alan substanssiosaaminen ei enää riitä, vaan lisäksi on pystyttävä toimimaan aktiivisesti erilaisissa digitaalisissa ympäristöissä. Tämä edellyttää erinomaisia ja ajantasaisia digitaalisia pehmeitä taitoja.

Mitä sitten ovat nämä digitaaliset pehmeät taidot?

Digitaaliset taidot voidaan jakaa kahteen osaan, koviin ja pehmeisiin taitoihin. Kovat taidot ovat tekniikan käyttötaitoja ja sisältävät perinteisiä tieto- ja viestintätekniikan taitoja. Pehmeä ulottuvuus taas liittyy teknologian käytön sosiaalisiin ja emotionaalisiin puoliin. Pehmeiden taitojen avulla pystymme olemaan onnistuneessa vuorovaikutuksessa digitaalisin välinein.

Digitaaliset pehmeät taidot ovat luonteeltaan ei-teknisiä taitoja. Ne tukevat tilannetietoisuutta ja laajentavat yksilön kykyä selviytyä työtehtävistä digitaalisessa maailmassa. Näihin taitoihin kuuluvat esimerkiksi digitaalisessa ympäristössä tapahtuva viestintä, luovuus, yhteistyö, tiimityöskentely, kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu ja tunneälykkyys.

Miksi digitaalisia pehmeitä taitoja tarvitaan?

Digitaaliset pehmeät taidot auttavat rakentamaan parempia suhteita digitaalisella aikakaudella, ja samalla ne tukevat kovia taitoja. Henkilö, joka hallitsee pehmeät taidot, on etulyöntiasemassa työmarkkinoilla. Kyseiset taidot auttavat meitä myös toimimaan tietoturvallisesti. Ne tukevat lisäksi innovatiivista ajattelua. Monia digitaalisia pehmeitä taitoja teknologia ei pysty oppimaan, vaan niiden soveltamiseen tarvitaan ihmistä.

Erityiseen asemaan digitaaliset pehmeät taidot nousivat muutama vuosi sitten, kun pandemia pakotti oppilaitokset digitaalisiin ympäristöihin. Enää ei riittänyt, että hallittiin digitaalisia kovia taitoja, vaan pehmeille taidoille oli entistä suurempi tarve.

Näihin tarpeisiin kiinnitettiin huomiota myös D2S@Ulysseus -hankeessa. Hankkeessa toteutettiin kysely digitaalisten pehmeiden taitojen tilasta ja tarpeesta työelämälle, opiskelijoille ja opettajille kuudessa Euroopan maassa, sekä kehitettiin tämän kyselyn perusteella digitaalisten pehmeiden taitojen malli opiskelijoille ja kouluttajille. Malli kuvaa digitaalisia pehmeitä taitoja, joita opiskelijat ja kouluttajat tarvitsevat nyt ja tulevaisuudessa.

Alla kuva kouluttajien ja opettajien digitaalisten pehmeiden taitojen mallista, missä digitaaliset pehmeät taidot sisältävät neljä laajaa taitoa: ”kehitän itseäni”, ”työskentelen muiden kanssa”, ”toimin nyt” ja ”luon tulevaisuutta”.

Jokainen näistä neljästä laajemmasta taidosta jakautuu vielä kolmeen alataitoon. ”Kehitän itseäni” -taito koostuu digitaalisesta lukutaidosta, digitaalisesta identiteetistä ja digitaalisesta hyvinvoinnista. ”Työskentelen muiden kanssa” -taitoihin kuuluvat taas digitaalinen viestintä, digitaalinen yhteistyö ja digitaalinen vaikuttaminen (eli johtajuus). ”Toimin nyt” -taidot sisältävät kriittisen ja analyyttisen ajattelun, ongelmanratkaisun ja luovuuden. ”Luon tulevaisuutta” -taitoja ovat muotoilu- ja tulevaisuusajattelu, digitaalinen kansalaisuus ja kestävään kehitykseen liittyvät digitaaliset taidot.

Edellä kuvattujen neljän laajan taidon lisäksi malli korostaa reflektoivaa käytäntöä, kulttuurien välistä empatiaa ja joustavuutta. Malli edellyttää myös kouluttajilta ja opettajilta jatkuvaa ammatillista kehittymistä.

Digitaalisia pehmeitä taitoja kannattaa opetella

Mallin kuvaamien taitojen perusteella muotoiltiin Ulysseys-yhteistyönä pehmeiden taitojen mikrokredentiaaleja. Ne ovat lyhyitä, itsenäisesti omaan tahtiin opiskeltavia opintoja opiskelijoille ja opettajille. Itsenäisen opiskelun lisäksi kouluttajat ja opettajat voivat liittää ne kokonaan tai osaksi muita opintoja.

Opinnoista on mahdollista hakea Ulysseus-yliopiston myöntämiä digitaalisia osaamismerkkejä. Mikrokredentiaalit ovat avoimia Ulysseus-konsortion jäsenille, mutta luotu MOOC on avoin kaikille.

Nämä mikrokredentiaalit sekä MOOC ovat myös hyvä osoitus siitä, että digitaalisia pehmeitä taitoja kannattaa harjoitella. Tulevaisuudessa näiden taitojen merkitys tulee entisestään korostumaan, joten niiden omaksumista ei kannata jättää pelkän intuition varaan.