Siirry sisältöön
Digitaalisuus
Digitaalinen transformaatio: uusia teknologioita vanhan rinnalla

Haaga-Helia Business Innovation Conference 2022 tarjoaa mahdollisuuden esitellä tutkimuksia ja kehityshankkeita, joissa keskitytään erityisesti digitaaliseen transformaatioon. Toimimme molemmat konferenssin New Digital Services and Technologies -osion vetäjinä ja toivomme laajaa osallistumista sekä hyviä aiheita ja avauksia.

Kirjoittajat:

Ari Alamäki

yliopettaja, myynnin kehittäminen ja digitalisaatio
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Altti Lagstedt

yliopettaja
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 09.03.2022

Tämän päivän digitaalista kehitystä ajavat reaaliaikainen datan käsittely ja hyödyntäminen, esineiden internet, virtuaali- ja lisätty todellisuus, massadata ja tekoäly.

Luonnollisesti perinteiset ja ”vähemmän älykkäät” digitaaliset palvelut ja ohjelmistot luovat perustan digitaaliselle infrastruktuurille muodostaen yhä suurimman osan organisaatioiden ICT-ratkaisuista. Edelleen on hyvin paljon tarpeita, palveluja ja prosesseja, joissa ei tarvita tekoälyyn pohjautuvaa koneoppimista, reaaliaikaista laskentaa, moneen suuntaan integroituvia datavirtoja eikä suuria datamassoja.

Perinteisesti tietotekniikka on automatisoinut rutiinitehtävät samalla kun se on kyennyt luokittelemaan tai laskemaan huomattavasti ihmistä tarkemmin ja nopeammin.

Ratkaisuja suurille massoille ja yrityksille

Ehkä teknologinen kehitys on ollut helpointa havaita kuluttajasovelluksissa. Kuluttajasovellukset (esim. sosiaalisen median ratkaisut ja mobiilisovellukset) ovat usein suurten IT-jättiläisten isolla rahalla tuottamia palveluita, joissa käyttäjäkokemukseen (user experience, UX) on panostettu paljon. Suurten massojen palveluissa intuitiivisuuden tarve korostuu, toisin kuin monissa yrityskohtaisissa ohjelmistoratkaisuissa, joissa tukipalveluiden merkitys on suurta.

Suurten massojen palveluissa myös automaattisten algoritmien merkitys korostuu, mistään ei esimerkiksi löydy riittävästi ihmisiä moderoimaan kaikkien kahden miljardin päivittäisen Facebook käyttäjän päivityksiä. Yrityskohtaisissa ratkaisuissa puolestaan datan analyysiin voidaan haluta jättää joustavuutta, ja analyysit ehkä tehdään mieluummin osittain käsityönä esim. PowerBI:llä, Qlick:illä, SAP BusinessObjects:lla tai jopa Excelillä.

If it works, don’t fix it

Digitaalisessa transformaatiossa kyse ei ole vanhan teknologian korvaamisesta uudella teknologialla, vaan palveluiden ja prosessien kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Olennaista on uudistaminen ja muutos, jossa digitaalisuus mahdollistaa aivan uudenlaisia prosesseja ja yhä korkeampaa ajattelua ja ongelmanratkaisua vaativien tehtävien automatisoinnin tai helpottamisen.

Uudet ohjelmistot eivät ole itseisarvo, tärkeintä on ymmärtää kokonaisuus, jota kehitellään ja päämäärät, joita tavoitellaan. Teollisuus 4.0 käsitteeseen liitetyt modernit teknologiat, kuten tekoäly ja esineiden internet, luovat siten pikemminkin vanhan rinnalle uusia mahdollisuuksia kuin automaattisesti korvaisivat kaikki vanhat järjestelmät ja ratkaisut. Kokonaisuuden ymmärtäminen auttaa keskittymään oleelliseen.

Digitaalisesta transformaatiota puhuttaessa tuleekin muistaa, että uudet ratkaisut eivät välttämättä syrjäytä kokonaan perinteisempiä ICT-ratkaisuja, ainakaan heti. Tiettyjen perusinfraan liittyvien ohjelmistoratkaisujen käyttöikä saattaa yllättää organisaatiot. Monien organisaatioiden tietotekniset ratkaisut saattavat pohjautua hyvinkin vanhoihin järjestelmiin.

Useimmat meistä muistavat Y2K-ongelman, joka liittyi vuoden 2000 vaihtumiseen. Monet yritysten käyttämät ohjelmistot oli kirjoitettu jopa kymmeniä vuosia aikaisemmin eikä silloin osattu arvata, että niitä käytetään vielä vuonna 2000.

Vuosituhanteen vaiheen lähestyessä yleisesti pelättiin monien vanhojen ICT-järjestelmien kaatuvan, koska järjestelmät eivät ymmärtäneet vuosituhanteen jälkeisiä aikoja, kun ohjelmistojen vuosiluvut ilmaistiin vain kahdella numerolla. Esimerkiksi vuosi 1982 oli 82, jolloin vuosi 00 saattoi merkitä joko vuotta 1900 tai 2000. Y2K ongelman ratkaisemiseen yritykset käyttivät miljardeja euroja, ja lopulta suuremmilta ongelmilta vältyttiin. Tämä esimerkki osoittaa, että toimivan ohjelmiston käyttöikää ei kannata aliarvioida.

Eikä ohjelmiston korvaaminen toisella ole ihan yksinkertaista. Ohjelmistokehityksessä ns. taaksepäin yhteensopivuus on olennaisen tärkeää, jotta uusi sovellus voi hyödyntää aikaisemman version tietomallia ja tietokannan rakenteita, joissa data säilytetään ja joista sitä haetaan, analysoidaan ja jaetaan. Siksi ohjelmistoja ei voi vaihtaa tuosta vain johonkin täysin erilaiseen ja toiseen ohjelmistoon, jos halutaan ajaa aikaisempi data ja sen tietomalli uuteen ratkaisuun.

Tervetuloa vaikuttamaan

Toimimme molemmat marraskuussa 2022 järjestettävän HHBIC-konferenssin New Digital Services and Technologies -osion vetäjinä. Haaga-Helia Business Innovation Conference 2022 call for papers on vielä avoinna ja toivomme laajaa osallistumista sekä hyviä aiheita ja avauksia.

HHBIC 2022 -konferenssi tarjoaa mahdollisuuden esitellä tutkimuksia ja kehityshankkeita, joissa keskitytään erityisesti digitaaliseen transformaatioon. Aiheet voivat käsitellä edellä kuvattua muutosprosessia tai niihin liittyviä hankkeita. Aiheena voi olla myös uusien teknologioiden kokeilut. Eräs keskeinen viime vuosien haaste liittyy ihmisen ja tietotekniikan vuorovaikutukseen, jota voi tarkastella käyttäjäkokemuksen, tekoälyn etiikan, käytettävyyden, saavutettavuuden tai jonkun muun viitekehyksen kautta.

Kuva: www.shutterstock.com