Ikääntyessä sosiaaliset verkostot saattavat kaventua ja lisääntynyt yksinäisyys voi heikentää ihmisen terveyttä. Mikäli toimintakyky on rajoittunut, saattaa esimerkiksi kulttuuritapahtumissa käyminen olla ylivoimaista.

Toimintakyvyn hiipuessa aktiivisen ja menestyksekkään ikääntymisen velvoite kääntyy kohti itsemääräämisoikeuden menettämisen uhkaa, kun ihminen ei enää selviä arjen toiminnoista itsenäisesti (Laes & Rautiainen, 2018). Kulttuuri- ja taidekokemuksilla on tutkitusti hyvinvointia parantavia vaikutuksia. Digitaaliset ratkaisut tarjoavat mahdollisuuksia kulttuuri- ja taide-elämysten kokemiseen paikasta riippumatta.

Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamassa HomeOpera – Digitaaliset sosiaaliset kulttuurielämykset -hankkeessa haetaan palvelumuotoilun avulla ratkaisuja, joilla olisi mahdollista nauttia kulttuurielämyksestä uusien teknologioiden avulla kotona tai muualla kulttuuritilojen ulkopuolella. Hankkeen tavoitteena on kehittää sosiaalisia XR-konsepteja, joiden avulla voidaan lisätä elämisen laatua, parantaa mahdollisuuksia korkealaatuiseen ja virikkeelliseen elämiseen myös vaiheessa, jossa liikuntakyky on rajoittunut tai ikääntymisen seurauksena rajoittuu.

Digitaalinen sosiaalisuus on saavutettavuutta

XR-konseptilla tarkoitetaan uutta teknologiaa hyödyntäviä digitaalisia ratkaisuja. Digitaalisten ratkaisujen ansiosta kulttuurielämysten maantieteelliset esteet on mahdollista poistaa, ja esimerkiksi Kansallisoopperan ja -baletin esityksistä voi nauttia vaikka Rovaniemellä. Digitaaliset kulttuurielämykset tukevat osaltaan kulttuuritalojen saavutettavuutta ympäri Suomea.

Kulttuurielämykseen liittyyvät vahvasti sosiaaliset kohtaamiset ja kontaktit. Hankkeessa digitalisen kulttuurisisällön rinnalle pyritään tuomaan digitaalisia sosiaalisuuden mahdollistavia toimintoja, joilla kulttuurielämys voidaan kokea yhdessä ja vaihtaa ajatuksia esityksestä.

Palvelumuotoilu lähtee aina ymmärryksen kartuttamisesta. Millainen kohderyhmä on? Mitkä asiat heitä motivoivat? Mitkä tekevät surulliseksi? Millaisia arvoja heillä on? Ikääntyneet ovat monimuotoinen ja heterogeeninen joukko.

Haluamme erityisesti ymmärtää paremmin niitä, joille kulttuuri ja taide ovat osa elämää ja arkea. Miten taidesuhteita voidaan ylläpitää ja taidekokemuksia mahdollistaa myös niissä tilanteissa, kun toimintakyky heikkenee ja teatterisaliin on vaikeaa tai mahdotonta päästä? Tärkeä osa tätä ensimmäistä vaihetta on myös ymmärtää syvemmin itse aihetta ja sen tulevaisuuden näkymiä sekä toimintakenttää ja kentän muita toimijoita.

Ikääntyneet osallistuvat suunnitteluun

Lähdemme palvelumuotoilun avulla selvittämään sitä, mitä arvoja ja merkityksiä taidekokemuksiin liittyy, mistä elementeistä taide-elämykset koostuvat sekä millaisia merkityksiä on sosiaalisuudella, vuorovaikutuksella ja jakamisella osana kokemusta. Digitaaliset kulttuurielämykset vaativat erityisesti tietotekniikan käyttöön liittyvää osaamista. Selvitämme myös kohderyhmän tietoteknisen osaamisen tasoa, avun saannin mahdollisuuksia sekä muita digitaalisten välineiden käytön edellytyksiä.

Asiakasymmärryksen kartuttamisen työkaluina hyödynnämme kyselyitä, haastatteluja, havainnointeja, aiemmin tehtyjä tutkimuksia sekä työpajatyöskentelyä. Aiheeseen ja toimintakenttään syvennymme aiemmin tehtyjen tutkimusten, benchmark -menetelmän sekä erilaisten kartoitusten avulla. Hankkeessa kehittämistyö on asiakaslähtöistä, mikä tarkoittaa, että ikääntyneet eivät ole vain tekemisen kohde vaan he osallistuvat aktiivisesti konseptien suunnittelun ja toteutuksen prosesseihin.

Lähde:

Laes, T & Rautiainen, P. 2018. Osallistuminen taiteeseen ja kulttuuriin, Elinikäinen oikeus vai velvollisuus? http://elektra.helsinki.fi/se/a/0358-6197/38/2/osallist.pdf

Kuva: www.shutterstock.com