Siirry sisältöön
Digitaalisuus
Arjen digitalisaatio – kasvukivuista menestystarinoita?

Kirjoittajat:

Julkaistu : 24.08.2017

Oletko ikinä – korjaan – oletko tänään tai eilen kipuillut arjen teknologian parissa tai miettinyt, palveleeko käyttämäsi teknologia todella sitä tarvetta, jota varten olet sen hankkinut? Luulen, että olet, mutta harvoin kuitenkaan puhumme asiasta ääneen. Toivottavasti teknologiahaasteista ei ole kuitenkaan tullut ns. uusi normaali, jolloin teknologian potentiaaliset hyödyt jäävät lunastamatta. Arkemme digitalisoituu, halusimme sitä tai emme. Parhaimmillaan teknologia todella auttaa meitä arjessa, mutta vain jos se palvelee todellista tarvetta ja toimii odotustemme mukaan.

Hyvä esimerkki teknologisista odotuksista ja niiden täyttymisestä ovat erilaiset puhetta tunnistavat palvelut. Muun muassa iOS-laitteiden puhetta ymmärtävä Siri-avustajapalvelu toimii toisinaan hyvin ja palvelee todellista tarvetta. Esimerkiksi säätiedot valitulle paikkakunnalle saa kysymällä nopeasti selville; toki ennusteen paikkansapitävyys on asia erikseen.

Aina puhetta ymmärtävät laitteet eivät kuitenkaan toimi odotusten mukaisesti. Tästä nähtiin esimerkki White Rabbit Project -televisiosarjassa, jonka Tech we love to hate -jaksossa etsittiin ärsyttävintä teknologiaa. Esimerkissä autoilija haluaa liikennevaloissa odottaessaan varata rentouttavan matkan Havaijin Oahuun. Hän kertoo toiveensa laitteelle: ”I’d like to book a flight to Oahu Hawaii”, joka kuitenkin näyttää hakutuloksena ”I’d like to book a flight to a-while-who” sekä Learning English -linkin. Laite ei tässä tilanteessa palvele sen mahdollista käyttötarkoitusta, eikä ainakaan tässä mielessä ole siis vielä käyttökelpoinen.

Toisinaan laitteet osaavat olla kuitenkin jopa hauskoja. Kesän ajankohtaiseen kysymykseeni ”Onko tänään lämmintä?” Siri vastasi jotakuinkin seuraavasti: ”Tänään on 20 astetta. Se on mielestäni lämmintä. Toisaalta en ole ikinä käynyt Tammelassa.”

Usein puhutaan teknologian koetusta helppokäyttöisyydestä (perceived ease of use). Helppokäyttöisyys on kuitenkin vain yksi tekijä, jonka pohjalta kokemuksemme teknologiasta muodostuu. Tutkijat puhuvat myös teknologian koetusta käyttökelpoisuudesta (perceived usefulness). Heidän mukaansa em. on tärkeä tekijä, joka vaikuttaa teknologian hyväksyntään ja haluun käyttää sitä. Voimme puhua teknologian käyttökelvottomuudesta esimerkiksi silloin, kun ruokaostosten tekemisen helpottamiseen tarkoitettu digipalvelu ei nopeutakaan ostamista, vaan ainoastaan lisää ostoksilla kokemaamme tuskaa. Näin voisi käydä esimerkiksi, jos valikoima osoittautuisi aivan liian pieneksi tai osaa tuotteista ei voisi ostaa verkosta.

Älykäs-Henna-projektissa ideoimme tulevaisuuden asuinalueen arkea ja asumista helpottavia älykkäitä ratkaisuja.

Orimattilan kaupungin Älykäs-Henna-projektissa ideoimme tulevaisuuden asuinalueen arkea ja asumista helpottavia älykkäitä ratkaisuja. Haaga-Helian opiskelijat ovat vahvasti mukana projektissa. Mukana on myös digitalisaatioguru Vesa Ilmarinen Katalystistä. Projektin asiantuntijatyöpajoissa ja tavallisten ihmisten kommenteissa on korostunut älyratkaisujen käytön helppous, hyödyt ja hintataso. Tähän mennessä olemme ideoineet runsaasti alustavia ratkaisuja arjen parantamiseen. Opiskelijoiden ideoima Meidän Henna -sovellus voisi auttaa asukkaita kotiutumaan uudelle asuinalueelleen ja luomaan siteen lähiyhteisöön. Esimerkkinä uudesta arkea helpottavasta ratkaisusta voisi olla esimerkiksi jakamistalouden logiikkaan perustuva tavaroiden matkaketjusovellus. Radanvarsi-Hennan asukas voisi ratkaisun ansiosta saada verkosta ostetun tavaran esimerkiksi Helsingistä oman talonsa lokerikkoon vertaisten toimittamana optimaalisinta reittiä pitkin (esim. nopein tai halvin reitti).

Ihminen arvostaa lisäarvoa. Voit ehkä kuvitella, miksi projektissa haastateltujen ihmisten suosikkeja ovat olleet aurinkoenergia, älykkäät katuvalot sekä älykäs lämmitys ja ilmastointi.

Paljon puhutaan tarpeesta tukea uusia innovaatioita, mutta miten niistä tehdään menestystarinoita? Moni uusi innovaatio kipuilee siinä missä niiden käyttäjätkin. Ensin on keksittävä fiksuja tarpeita ja käyttötarkoituksia ja sitten toteutettava käyttökelpoisia ratkaisuja. Kehittäjien olisi hyvä kuunnella yhä enemmän tavallisten arjen sankareiden ääntä. Ehkä sen jälkeen ihmiset haluaisivat jopa maksaa uusista digipalveluista, ja palveluista voisi tulla uusia menestystarinoita. Tähän pyrimme Älykäs-Henna -projektissa.

Lisätietoa Älykäs-Henna -projektista löytyy osoitteesta hennaan.fi.

Kirjoittaja Jarmo Sarkkinen on Haaga-Helian digitalouden koulutusyksikön yliopettaja.