Koulutuksen maailmassa meillä on tiedekunnat, koulutusohjelmat, yksiköt, linjat ja laitokset. Maailma ei kuitenkaan toimi näiden tieteen- tai koulutusalojen rajoissa vaan ylittää ne lähes kaikessa. Siksi onkin tärkeää, että me viestinnässä huomioimme tämän todellisuuden.

Käynnistimme viime vuonna Haaga-Helian verkkolehti eSignalsissa teemanumerot, joita julkaisemme neljä vuodessa. Valitut aiheet ovat melko laajoja: olemme käsitelleet muun muassa sukupolvi Z:aa, jatkuvaa oppimista ja trendejä. Teemat eivät ne noudattele korkeakoulumme perinteistä koulutusohjelmajakoa, vaan niiden tavoitteena on koskettaa kaikkia koulutusalojamme ja esitellä asioita lukijaa kiinnostavasta näkökulmasta.

Valitsemiemme teemojen laajuus – ja ehkä epäodotuksenmukaisuus – on siis ollut tarkkaan harkittua. Olemme pyrkineet luomaan otolliset olosuhteet sille, että asiantuntijamme lähestyvät omaa erikoisalaansa uudesta näkökulmasta. Lisäksi olemme kannustaneet asiantuntijoita yhteiskirjoittamiseen. Uusi näkökulma saattaa kannustaa etsimään kirjoituskumppania jostain muualta kuin siitä tutuimmasta kollegasta.

Uskomme nimittäin vahvasti siihen, että rajat ylittävästä tieteestä ja tiedeviestinnästä on paljon hyötyä. Ylittämällä oman tieteenalansa rajat asiantuntijat voivat huomata painivansa samojen ongelmien parissa. Voimia yhdistämällä on mahdollista tehdä havaintoja ja saavuttaa tuloksia, joita ei yksin puurtamalla välttämättä saavuttaisi. Tieteenalojen yhteistyö tuo etuja myös kommunikointiin ja vuorovaikutukseen. Liian tarkat rajat saavat tutkijat näkemään tutkittavan asian vain omasta näkökulmastaan. Yhteistyö ja vuorovaikutus toisen tieteenalan edustajan kanssa saattaa haastaa, varsinkin jos alat ovat lähtökohdiltaan todella erilaisia, mutta se saattaa myös tuoda uusia ajatuksia ja näkökulmia omaan tutkimuskohteeseen.

Kuten tieteessä myös viestinnässä uudet oivallukset vaativat rohkeita kokeiluja ja astumista oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Voisimme valita lehtemme teemaksi vaikkapa jonkin rajatumman aiheen, kuten myynnin. Epäilemättä saisimme siihen liittyen runsain mitoin mielenkiintoisia tekstejä. Haluamme kuitenkin valinnoillamme viestittää, että sekä Haaga-Heliassa tehtävä tutkimus että siitä viestiminen ylittävät perinteiset kategoriat. Aina ei välttämättä onnistuta, mutta yllättävän usein kyllä, ja silloin ollaan usein jonkin todella kiinnostavan äärellä.

Pääsemme omassa työssämme korkeakouluviestinnässä seuraamaan läheltä uusien ideoiden kehittymistä ja jalostumista. Erityisen kiinnostavaksi työmme tekeekin se, että Haaga-Heliassa kannustetaan rajat ylittävään yhteistyöhön, ja olemme teemoissa julkaistujen tekstien kautta saaneet iloksemme huomata, että omat asiantuntijamme ovat lähteneet hienosti mukaan tähän.

Sekä tutkijan että viestijän on laitettava itsensä alttiiksi. Tutkijan on mietittävä, miten oma ala kytkeytyy maailmaan, ja viestijän on pohdittava, miten kytkeä tutkimuksen maailma vielä vahvemmin ihmisten arkeen. Näin tekemällä saavutamme aitoa synergiaa.