Syksyllä minulle tarjoutui tilaisuus, johon tartuin innokkaasti. Pathway Vietnam -ohjelman Orientaatio Ohjelmistotuotantoon -opintojaksolle oli ilmoittautunut yli 20 vietnamilaista opiskelijaa, joten kurssi päätettiin pitää keväällä 2020. Saavuin tammikuun alussa Vietnamin Ho Chi Minh Cityyn (entinen Saigon), jossa pidin lähiopetusta vajaat kaksi viikkoa. Tämän jälkeen kurssi siirtyi verkko-opetukseen, jota vedin Suomesta käsin.

Vietnamilaiset jatkavat opintojaan Suomessa

Opintojakson sisältönä kävimme läpi pääasiassa JavaScriptin perusteita. Saimme nämä suoritettua 99 prosenttisesti lähiopetuksen aikana. Verkko-opetukseen meillä jäivät teoreettisemmat asiat kuten ohjelmistotuotanto.

Suurin osa opiskelijoista ei ollut vielä päättänyt, mihin koulutusohjelmaan tai edes mihin ammattikorkeakouluun he Suomessa hakeutuvat. Toivottavasti sain muutaman pään käännettyä niin, että he uskaltautuvat tietojenkäsittelyn maailmaan. Vietnamin koulutusmaailmassa on kuulemani mukaan vallalla käsitys, että pitää olla vahva matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa, jotta pärjäisi IT-alalla. Lupasin keskustella opiskelijoiden kanssa siitä, minkälaista osaamista pidän tärkeänä.

Matemaattinen vahvuus helpottaa minunkin mielestäni ohjelmointilogiikan omaksumista. Ehkä matematiikassa ja ohjelmoinnissa on samanlaista algoritmista prosessointia. Mutta kemia ja fysiikka? Toki, jos lähtee rakentamaan sovelluksia kyseisten alojen käyttöön, on hyvä tietää näiden maailmojen lainalaisuudet. Näin on myös, jos lähtee tekemään sovelluksia esimerkiksi maantiedon, kaupan tai lääketieteen alalle.

Kävimme oppilaiden kanssa läpi myös yhtä tärkeää ominaisuutta, joka vaaditaan alalla: harjoittelu. Teoriaa lukemalla saa näkemyksen aiheesta, mutta vasta tekemällä oppii. Erityisesti naispuoliset vietnamilaiset opiskelijat olivat helpottuneen oloisia tämän keskustelun jälkeen. It-ala ei olekaan mystinen matematiikka-kemia-fysiikka -mestarointiin pohjautuva ala, vaan alkuun pääsee jokainen loogisella ajattelulla ja kovalla harjoittelulla. Ja tämä koskee nimenomaan ohjelmistotuotantoa. IT-maailma on mahtavan laaja kokonaisuus, eikä kaikkien tarvitse edes oppia koodaamaan.

Opettajan roolissa tajusin yksinkertaistamisen tärkeyden. Erityisesti sen vuoksi, että käytimme opetuskielenä englantia, joka ei ollut kenenkään äidinkieli.

Opiskelijat ovat samanlaisia kaikkialla

Odotin suurempaa kulttuurieroa opetuksen suhteen, mutta tätä en loppupeleissä oikeastaan kohdannut. Syynä saattaa olla myös se, että entinen työelämäni sisälsi monikulttuurista työskentelyä päivittäin. Ehkä pidän sitä siten normaalina. Samoja lainalaisuuksia löytyy niin Vietnamin kuin Suomen luokastanikin: osaa opiskelijoita kiinnostaa todella paljon ohjelmointikieli JavaScript, osalle se on välttämätön paha J Opiskelijat olivat kohteliaita ja pakersivat tehtäviä innokkaina.

Opetustilat olivat Van Lang University -kampuksen alueella. Kampukselle rakennettiin koko ajan uusia rakennuksia, joten Vietnam tuntuu panostavan koulutukseen. Pathway-ohjelman paikallinen koordinaattori Ms. Quyen Vu kertoi, että kampuksella on todella rauhallista, koska suurin osa opiskelijoista oli vielä lomalla.

Onneksi myös koulun ruokala oli avoinna. Eräs opiskelija kertoi, että vietnamilaiset rakastavat ruokaa. Uskon sen. En päässyt kertaakaan ruokalinjasta ohi ilman, että minulle laitettiin ylimääräinen keitto tai salaattiannos. Henkilökunnan mielestä minun yksinkertaisesti vain piti maistaa niitäkin.

Pathway-ohjelmassa vietnamilaiset opiskelijat voivat suorittaa tutkinnon Haaga-Heliassa tai Jyväskylän ammattikorkeakoulussa yhdeksässä eri koulutusohjelmassa. Ensimmäinen vuosi opiskellaan Vietnamissa pääosin suomalaisten opettajien johdolla.