Varhaisiän musiikinopetuksessa kohtaamme usein erilaisia haastavia käyttäytymisen muotoja, kuten ylivilkkautta, keskittymisvaikeuksia ja toiminnasta vetäytymistä. Näiden taustalla voi olla monia eri syitä, kuten lapsen neuropsykiatrinen diagnoosi, temperamentin impulsiivisuus, väsymys tai vähäinen kiinnostus musiikkiin tai oppimiseen yleisesti. 

Haastavien tilanteiden ennaltaehkäisyn keskiössä ovat ennakointi, selkeä ohjeistus, toimiva tuntisuunnitelma, rutiinien ylläpitäminen, positiivisen käyttäytymisen vahvistaminen sekä konkreettisten apuvälineiden käyttö. Visuaaliset ohjeistukset, kuvakortit ja liikennevalomerkit toimivat hyvin. Tärkeää on myös tarjota lapsille rauhoittumisen kokemuksia ja ohjata heitä kohti toivottua käytöstä. Ympäristön rajaaminen ja ylimääräisten virikkeiden peittäminen auttavat keskittymään musiikkihetkeen. 

Haastavaan käyttäytymiseen voi vastata huomiolla tai huomiotta jättämisellä. Huomion siirtäminen pois häiriö käytöksestä esimerkiksi mielenkiintoisilla jutuilla tai musiikilla voi auttaa. Positiivista käytöstä voidaan vahvistaa eri keinoin ja palkinnoilla, esim. kehuilla, tarroilla, helmillä tai toive leikillä. Tärkeää on myös kertoa lapselle, että hänessä on paljon hyviä ominaisuuksia, vaikka hänen käytöksensä saattaa olla haastavaa ja häiritsevää. Aggressiivisissa tilanteissa tarvitaan välitöntä ja harkittua toimintaa, kuten toiminnan keskeyttämistä ja rauhoittumista.

Musiikkituntien sujuvuutta ja haastavien tilanteiden ennaltaehkäisyä edistävät selkeä tuntirakenne, sujuvat siirtymätilanteet ja vaihtelevat aktiviteetit.  Tuntirakenteen läpikäyminen lasten kanssa ennen tunnin alkua, havainnollistavat kuvat ja visuaaliset apuvälineet auttavat lasta hahmottamaan tuntirakenteen ja pysymään paremmin mukana toiminnassa. Kuvakortit, viittomat ja eleet tukevat sanallista ohjeistusta erityisesti niille, joille puhe ei ole tehokas viestintätapa. Ne auttavat lasta hahmottamaan tunnin kulun ja erilaiset tehtävät. Visuaaliset säännöt musiikkitunnilla selventävät odotettua käytöstä, kuten soitinten kunnioittamista ja hiljaisuutta.

Sanallisella ohjauksella, katsekontaktilla tai lapsen vierelle ottamisella opettaja voi tarjota lapselle rauhoittumisen ja turvallisuuden kokemuksia ja ohjata lasta kohti toivottua käytöstä. Opettajan toiminta ja olemus, kuten äänenpainojen käyttö ja innostava lähestymistapa, vaikuttavat olennaisesti ilmapiiriin. Opettajan rauhallinen ja kärsivällinen reagointi haastaviin tilanteisiin auttaa säilyttämään tilanteen hallinnan ja osoittaa lapsille mallia toivottavasta käytöksestä. Samalla lailla opettajan oma innostuneisuus tarttuu lapsiin, ja luo innostavan ilmapiirin muskariin.

Yhteistyö vanhempien kanssa on myös tärkeää haastavien tilanteiden hallinnassa. Joskus haastavien lasten kohdalla on hyvä pyytää lapsen omaa vanhempaa joko seuraamaan muskaria tai osallistumaan muskariin mukaan. Se voi rauhoittaa haastavasti käyttäytyvän lapsen. Perheryhmissä voi olla tilanteita, joissa lapsen vanhempi tarvitsee tukea ja ohjausta oman lapsen kanssa toimimisessa. Vanhempi saattaa kokea vaikeita tunteita lapsensa haastavan käytöksen vuoksi, ja heidän tukemisensa ja ohjaamisensa voi auttaa tilanteen hallinnassa ja lapsen hyvinvoinnin tukemisessa.