Useimmiten musiikkiharrastuksen pariin tuodaan lasta aikuisen aloitteesta. Aikuinen haluaa jo pienelle vauvalle kokemuksen musiikista. Vanhempi on itse harrastanut musiikkia lapsena ja nuorena, hän voi olla musiikin ammattilainen tai innostunut harrastaja. Tilanne voi olla päinvastoin, aikuinen ei ole päässyt lapsena ja nuorena musiikin pariin ja siksi haluaa tarjota lapselleen mahdollisuuden kivaan harrastukseen.
Mitä jos lapsi tuodaan muskariin puheen kehityksen tai muun motorisen kehityksen viivästymän vuoksi esimerkiksi puheterapeutin suosittelemana? Lapsen vanhempi tulee hiukan vastentahtoisesti paikalle, vaikka tietää, että monipuolinen, useisiin aisteihin vetoava rytmikäs toiminta on hyväksi lapselle.
Kaikki vanhemmat rakastavat lastaan ja haluavat heidän parastaan, mutta on tilanteita, jolloin ei niin hyvin jaksa olla lapsen kanssa ja vieläpä toisten ihmisten seurassa.
Miten muskarin opettaja saa aikuisen huomaamaan lapsen ja vahvistettua heidän keskinäistä vuorovaikutustaan?
Toisinaan tunteiden ja eri ikäkausien tyypillisten tunnepurkauksista tai lapsen pasiivisuudesta keskusteleminen luovat yhteisöllisyyttä ryhmän vanhempien kesken ja saavat aikuisen ymmärtämään lastaan paremmin.
Lämmin ja kannustava suhtautuminen lapsiin sekä aikuisiin ja ilmapiirin luominen sellaiseksi, että on helppo tulla muskariin ja mukaan leikkiin. Musiikin ilon kokeminen ja sen näkeminen lapsen osallistumisessa tuo aikuiselle tunteen oikeassa paikassa olemisesta. Toisinaan lapsi harmistuu, kun soitin otetaan pois tai leikki vaihtuu. Toivottavasti pystyn välittämään musiikin ilon kaikille ja sitä kautta lisäämään lapsen ja aikuisen vuorovaikutusta.
Tämä blogikirjoitus kuuluu musiikkipedagogiopiskelijoiden kirjoittamien Soiva opettajuus -tekstien sarjaan. Kirjoittajat ovat suorittaneet Haaga-Helia Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa osan tutkintoonsa kuuluvista opettajan pedagogista opinnoista vuonna 2024.
Haaga-Helia tekee yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa vastaamalla musiikkipedagogin tutkintoon sisältyvistä 60 opintopisteen laajuisista opettajan pedagogisista opinnoista.