Siirry sisältöön
HR ja johtaminen
Hyvästä paremmaksi – Vertailussa hyvät ja erinomaiset johtajat

Kirjoittajat:

Tiina Brandt

yliopettaja / principal lecturer
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 05.06.2024

Osana Business Finlandin rahoittamaa Parempia asiakaskohtaamisia tekoälyn avulla-hanketta, tutkimme 98 tiimiläisen vastauksia heidän esihenkilöiden vuorovaikutukseen ja toimintaan liittyen (Brandt, Logemann & Wanasika 2024). Jaottelimme vastaajat johtamisesta saamiensa keskiarvojen perusteella kahteen ryhmään, Erinomaisiin ja Hyviin johtajiin. Erinomaiset johtajat saivat korkeammat keskiarvot empaattisessa ja avoimessa viestinnässä ja Hyvien keskiarvot olivat korkeammat epävarmassa ja dominoivassa viestinnässä.

Vertasimme näitä ryhmiä ja heidän saamiaan kommentteja johdettaviltaan. Alempana on koostettuna Erinomaisten ja Hyvien johtajien vahvuudet ja kehittämiskohteet (Taulukot 1 ja 2).

Hyvät johtajat organisoivat – Erinomaiset inspiroivat

Erinomaiset johtajat saivat useita mainintoja luottamuksesta muihin ja luontaiseen kykyyn saada ihmiset luottamaan heihin. Tehtävien delegointi osoittaa automaattisesti luottamusta muihin, ja samalla säästää johtajan omaa työaikaa. Hyvät johtajat osaavat jämäkästi toimien vetää työprojekteja alusta loppuun, niin että hommat tulee hyvin hoidetuksi.

Erinomaiset johtajat ovat näkyvästi innostuneita työstään, ja heidän saamissaan kommenteissa korostui positiivinen asenne ja korkea motivaatio. Erinomaisilla johtajilla ei ollut tarvetta korostaa omaa auktoriteettiaan, kuten hyvillä johtajilla oli taipumusta. Tämä ehkä kuvaa tietynlaista epävarmuutta jälkimmäisillä. Epävarmuudesta henkii sekin, että Hyvät johtajat eivät luottaneet muihin eivätkä yhtä lailla herättäneet luottamusta muissa.

Manageri vs. leader pätee edelleen

Erinomaisten johtajien kehittämisalueissa painottui rohkeus, systemaattisuus ja stressin hallinta. He olivat Hyviä johtajia arempia viestinnässään ja alaiset kokivat heidän liian vaatimattomiksi. Osittain he ehkä innostuneisuutensakin takia haalivat liikaa töitä itselleen.

Hyvillä johtajilla kehittämisalueina pidettiin yhteishengen luomista, erilaisuuden johtamista, muihin luottamista ja kommunikaatiotaitoja. Hyvät johtajat ovat tehokkaita organisaattoreita ja saavat aikaan asioita, mutta eivät osaa innostaa muita siinä määrin kuin Erinomaiset johtajat. Johtaminen ei ole yhtä pitkäjänteistä tulosta tekevää, kun luottamus ei ole samalla tasolla.

Hyvät johtajat sopivat projektipäälliköiksi, joka on selkeä toimenkuva eikä siinä tarvita niinkään visiointia tai innovointia itsessään. Erinomaiset johtajat sopivat haasteellisempiin johtamistehtäviin, jossa tavoitteena on viedä organisaatiota suuntaan, josta ei ole vielä kenelläkään selkeää visiota (Bass 1999). Suunnan voi johtotehtävissä toimiva itse muodostaa.

Erinomaisilla johtajilla kehittämisalueina nousi lähinnä itsensäjohtamisen teemat, kun taas Hyvillä johtajilla kehittämisalueet painottuivat muiden johtamiseen. Manageri vs leader ajattelu pätee edelleen. Jo 80-luvulla Warren Bennis toteaa, että manageri hallinnoi – johtaja innovoi, manageri ylläpitää – johtaja kehittää, manageri keskittyy systeemiin ja rakenteeseen ja johtaja ihmisiin.

Taulukko 1. Erinomaisten ja Hyvien johtajien vahvuudet

Taulukko 2. Erinomaisten ja Hyvien johtajien kehittämisalueet

Huomioitavia seikkoja Erinomaisen johtajan rekrytointiin

Ihmisten johtamisen taidot nousevat yhä suurempaan tarpeeseen tulevassa, kun itseohjautuvat organisaatiot eivät tarvitse organisointia vaan organisoinnin voi hoitaa ohjelmistojen ja tekoälyn avulla. Tyytyväiset tiimiläiset tekevät enemmän tulosta ja sitoutuvat. Lisäksi ihmiset ovat valveutuneempia kuin ennen, jolloin johtajan tehtävä on nykyisin entistä enemmän luoda tiimejä, joissa on hyvä yhteishenki ja psykologinen turvallisuus.

Rekrytoinnissa Erinomaisen johtajan löytäminen hyvien joukosta saattaa olla haastavaa. Hyvillä johtajilla voi olla enemmän kunnianhimoa, joka näyttäytyy positiivisesti rekrytoijien silmissä. Erinomaiset johtajat taas ottavat uusia johtamishaasteita vastaan enemmänkin vastuun ja yhteisen edun kuin oman näyttämisensä takia. Erinomainen johtaja ei välttämättä ole ns. puhujatyyppi, kun taas hyvä johtaja voi antaa puhelahjojensa ansiosta erittäin vakuuttavan vaikutelman.

CV:ssä tulokset voivat näyttää molemmilla hyviltä: useinkin hyvä tiimi paikkaa myös heikohkon johtamisen tuloksia. Parasta mahdollista johtajaa rekrytoidessa, CV:n sijaan kannattaa katsoa henkilön entisten tiimien tyytyväisyysraportteja sekä haastatella satunnaisotannalla entisiä johdettavia.

Lähteet

Bass, B.M. 1999. Two decades of research and development in transformational leadership. European Journal of Work and Organizational Psychology, Vol 8 No 1, pp 9-32.

Bennis, W. 1989. On Becoming a Leader. Addison-Wesley Longman, Inc.

Brandt, T., Logemann, M. & Wanasika, I. 2024. Communication styles and qualities of high and low performing transformational leaders– subordinates’ perspectives. Proceedings of the 35th International RAIS Conference on Social Sciences and Humanities, Washington April 4-5,2024.

Kuva: Shutterstock