Siirry sisältöön
Opiskelu
Ammatilliseksi opettajaksi verkossa oppien

Kokeilimme opiskelijoiden sitouttamiseksi ja yhteisöllisen oppimisen tueksi verkkotapaamisten jälkeen yhteistä keskustelua verkkoalustalla. Nimesimme ne jälkihiontakeskusteluiksi.

Kirjoittajat:

Taina Laivola

lehtori, pedagogiikka
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Pia Kiikeri

lehtori
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Päivi Rajaorko

lehtori
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 26.03.2024

Ammatillisessa opettajankoulutuksessa on mahdollisuus opiskella opettajaopinnot myös verkkototeutuksessa. Verkossa tapahtuvaa yhteisöllisyyttä osataan jo aktivoida eri tavoin ja mm. kameran käyttö lisää aitoa vuorovaikutusta verkko-oppimistilanteissa (Marstio & Laivola 2021).

Kuten etätyökin, niin myös etänä opiskelu edellyttää opiskelijalta erityisiä taitoja. Työn ohessa suoritettavat opinnot ja etänä opiskelu haastaa elämänhallintaa monin tavoin. Erityisesti erillisyyden kokemukset ja sosiaalisten kontaktien puute voivat laskea energisyyden kokemusta ja aiheuttaa apatian tunnetta (Laivola & Marstio 2021). Oman ajankäytön suunnittelun ja oman työn johtamisen taitoja voi kuitenkin harjoitella. Näitä taitoja pyritään verkko-opinnoissa vahvistamaan ohjauksen avulla.

Yhteisölliseen oppimiseen sitouttamiseksi sekä myönteisen ja toisia arvostavan oppimisen ilmapiirin muodostamiseksi opettajaopintojen verkko-opinnot alkavat kahden päivän koulutuksella kampuksella. Tämä vahvistaa opiskelun liikkeelle lähtöä ja ammatillisen opettajankoulutuksen tärkeää työvälinettä vertaisryhmissä tapahtuvaa oppimista ja työskentelyä.

Jaettua oppimista verkossa

Kokeilimme opiskelijoiden sitouttamiseksi ja yhteisöllisen oppimisen tueksi verkkotapaamisten jälkeen yhteistä keskustelua verkkoalustalla. Nimesimme ne jälkihiontakeskusteluiksi. Jokaisen verkkotapaamisen jälkeen olemme ohjeistaneet opiskelijoitamme menemään keskustelualustalle jakamaan tapaamisen herättämiä ajatuksia ja oppimiaan asioita. Tavoitteena oli jakaa verkkotapaamisen aiheeseen liittyen omia kokemuksia opettamisen arjesta.

Toisinaan jälkihionta oli yleistä oivaltamisen iloa ja toisinaan jälkihiontaa tehtiin jonkin teeman alla. Esimerkkinä tästä opiskelijoita pyydettiin jakamaan omaan alaansa soveltuvia oppimismenetelmiä. Kokeilimme jälkihionnassa myös oman substanssialan opiskelijoiden ryhmiä, jotta opiskelijat pääsivät pohtimaan oppimaansa yhdessä juuri oman alan ihmisten kanssa. Vielä opettajan työn alkuvaiheessa olevat opiskelijat saivat jälkihioinnoissa käytännön näkökulmia mahdollisesti tulevaan työhönsä opettajina.

Kaikki nämä eri vaihtoehdot toimivat meitä ohjaajiakin yllättävällä tavalla erityisen hyvin. Vertaisryhmien suunnittelemien ja toteuttamien pajojen antia jatkettiin myös jälkihionnassa, jolloin niiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastuussa oleva vertaisryhmä sai arvokasta palautetta ja näkökulmia.

Opiskelijoiden yhteisöllisyys edistää oppimista

Opiskelijaryhmän turvallisuus ja yhteisöllisyys edellyttää luottamusta, joka taas edistää oppimista ja yhdessä tekemistä (Valkonen, Tyrväinen & Uotinen 2020). Jälkihionta lisäsi verkkotapaamisten välistä kiinnittymistä opintoihin ja lisäsi yhteisöllistä oppimista. Opiskelija kuvasikin jälkihiontaa siten, että täällähän muut ovatkin jo porisemassa. Tilanne muistutti ikään kuin lähitapaamisen jälkeistä kahvin ääressä tapahtuvaa epävirallista, mutta niin äärimmäisen tärkeää jutustelua.

Me ohjaajat päätimme, että tätä lisää! Pyrimme entisestään vahvistamaan opiskelijoiden keskinäistä vuorovaikutusta ja yhdessä oppimista miellyttävällä tavalla.

Lähteet

Laivola, T & Marstio, T. 2021. Etätyö vaatii yhteisiä pelisääntöjä. eSignalsPro. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.

Marstio, T & Laivola, T. 2021. Kameran käyttö lisää aitoutta vuorovaikutukseen. Laurea Journal. Laurea ammattikorkeakoulu.

Valkonen, L., Tyrväinen, H., & Uotinen, S. 2020. Luottamuksen rakentuminen verkko-opiskelussa. Kasvatus, 51(1), 21 -37.

Kuva: Shutterstock