Suuret amerikkalaiset teknojätit, kuten Apple, Alphabet/Google, Meta, Amazon ja Microsoft ovat olleet tekoälyn kehittämisessä merkittäviä toimijoita jo pitkään. Ne ovat hyviä omalla alallaan ja niiden kasvu tuntuu vain jatkuvan. Onko muilla enää mitään mahdollisuuksia haastaa niitä kilpailussa markkinassa?

Maailmalla on paljon esimerkkejä, miten markkinajohtajat ja alan johtotähdet ovat kaatuneet tai kuihtuneet pieniksi yrityksiksi markkinan ja pelikentän muuttuessa. Joskus se tapahtuu hitaasti mutta toisinaan yllättävän nopeastikin. Meillä suomalaisillakin on siitä valitettavasti kokemusta, kun kansallinen ylpeytemme Nokia ei enää pärjännyt älypuhelinten kilpajuoksussa.

Kiinasta on tullut jo useita merkittäviä yrityksiä alalle

Vaikka amerikkalaiset teknojätit ovat nyt kaukana muista sekä markkinaosuuden että liikevaihdon näkökulmasta, esimerkiksi Kiina panostaa hurjia summia tekoälyn kehittämiseen. Kiinalaiset tulivat vauhdilla matkapuhelinmarkkinoille ja pian sen jälkeen sähköautomarkkinoille. TikTok on myös kiinalainen hyvin tunnettu sosiaalisen median ratkaisu ja Alibaba verkkokaupan jätti. Varmasti tekoälyn sektorilla kuullaan vielä lisää uutisia Kiinasta tai muutamista muista Aasian maista.

Kuluttajien kulutuskäyttäytyminen saattaa muuttua globaalisti

Jokin todella koukuttava innovaatio saattaa saada suuretkin massat nopeasti mukaansa ja luopumaan vanhasta. Tekoälyn kehittämisessä pätevät samat pelisäännöt kuin muissakin liiketoiminnoissa. Kehittämisen tulee olla pitkällä tähtäimellä kannattavaa. Siksi tulee muistaa, että tekoälykin on vain mahdollistaja ja moottori palveluille, joilla tulee olla maksavia asiakkaita joko suoraan tai välillisesti. Asiakkaat haluavat maksaa niiden käytöstä joko rahalla tai yksityisyydellään niiden tuottaman lisäarvon eikä hienon tekoälyteknologian takia.

Kuluttajien asenne voi muuttua nopeastikin, kun jotain todella merkittävää tai mullistavaa tapahtuu. Harva osasi ennustaa Covid-19-pandemiaa. Jokin yllättävä asia, jota ei osattu odottaa, voi tulla myös tälle sektorille.

Kilpailu laskee hintoja ja siten myös katetta

Jos kuluttajien prioriteetit ja asenteet muuttuvat, pelitilanne voi muuttua teknojäteille epäsuotuisaksi. Harva yritys on pystynyt pitämään korkean tason kannattavuuttaan pitkään varsinkaan kuluttajamarkkinoilla. Maailmalla on paljon esimerkkejä, miten tuotteiden hinta lähenee nollaa, kun kilpailu kovenee tai tuotteesta tulee helposti kopioitava hyödyke. Jokin radikaali innovaatio, joka muovaa samalla kysyntä- ja kulutustottumuksia, voisi muuttaa pelikenttää.

Avoimen lähdekoodin ratkaisut helpottavat markkinoille tuloa

Tekoälysektorille tulee valtavaa vauhtia avoimen lähdekoodin ohjelmistoja, joiden soveltamisesta ei tarvitse maksaa lisenssimaksuja. Siinä piilee yksi mahdollisuus alan haastajille ja startupeille. Vaikka myös teknojätit voivat hyödyntää samoja avoimen lähdekoodin ohjelmistokomponentteja, niiden avulla pienet voivat säästää innovaatioiden kehityskustannuksissa ja nopeuttaa kehitysprojektien läpimenoaikaa.

Isojen ”taakkana” on nykyinen palvelutuotantokoneisto

Tesla mullisti sähköautomarkkinat, koska se pystyi lähtemään liikkeelle puhtaalta pöydältä. Sillä ei ollut vastuullaan vanhoja polttomoottoriautoja ja niiden tuotantoon rakennettuja arvoketjuja ja laitoksia. Vanhoilla suuryrityksillä on ”taakkanaan” nykyisten tuotteiden ja palveluiden ylläpito, ja samaan aikaan tulisi myös luoda uutta, vaikka se söisikin nykyisen kannattavan liiketoiminnan markkinaosuutta.

Merkittävä tapahtuma datataloudessa voi muuttaa pelikenttää

Edistyksellisempi tekoäly saa teknojätit toimimaan entistä tehokkaammin, oppivammin ja personoidummin. Tekoäly koukuttaa käyttäjiä yhä enemmän heidän palveluihinsa ja hioo entisestään liiketoiminnan tehokkuutta. Juuri tämä kuluttajien datan käyttäminen veloituksetta ja oikeuksia ottaminen sisältöihin mahdollistaa monien digiyritysten jatkuvan pyörimisen.

Lopuksi

Kirjoitin tämän artikkelin ja kysyin vasta sitten ChatGPT:n mielipidettä asiaan. Se nosti esille monien edellä mainittujen asioiden ohella kyberturvallisuuden ja geopoliittiset tekijät. Kyberturvallisuus on varmasti suuri uhkatekijä, koska teknojätit ovat alttiita kyberhyökkäyksille. Heidän asiakkaidensa luottamus on sen varassa, kuinka tehokkaasti yritykset kykenevät suojaamaan asiakkaidensa tietoa. Kiinan jo mainitsin, mutta kauppasodat ja pakotteet voivat luoda myös teknojättien liiketoiminnalle uhkakuvia, koska ne toimivat globaaleilla markkinoilla.

Jäin miettimään, voisiko myös brändiuskollisuuden rapautumien olla yksi uhkakuva? Ehkä vankkumaton brändiuskollisuus on enempi vahvuus, kuten on Applen kohdalla nähty. Jonkin uhkakuvan realisoituminen voi vaikuttaa yritykseen, jonka kautta brändikin voi sitten alkaa välillisesti kärsimään.

Ihmiskeskeinen tekoäly on noussut vahvasti myös Haaga-Helian tutkimuksissa esille. Vaikuttaa siltä, että kuluttajien tietoisuuden lisääntyminen ja yleinen kuluttajakäyttäytyminen vaikuttaa myös suurten yritysten liiketoimintaan. Tekninen etumatka ei enää todennäköisesti riitä kilpailuvaltiksi, vaan sen rinnalle nousee vastuullinen ja ihmiskeskeinen tekoäly. Samanaikaisesti eurooppalaiset yhteiskunnat ovat luomassa sääntelyä tekoälyn kehittämiselle ja soveltamiselle kansalaisten turvaksi.