Avoimen ammattikorkeakoulun ammattikasvatuksen opinnot vahvistavat ja syventävät työelämälähtöistä oppimista ja ammattisivistystä. Näin opiskelija voi opiskella korkeakoulutasoisia opintoja kehittääkseen työelämässä tarvitsemaansa osaamista. Lisäksi opiskelija saa hyvän tilaisuuden tarkastella osaamistaan, pohtia ammatillista identiteettiään sekä hakea uusia ideoita ja innostusta omaan työhön.
Kohti vaikuttavaa verkostoyhteistyötä ja sivistyksen käsitettä
Ammattikasvatuksen opinnot tarjoavat osallistavan ja kannustavan oppimisympäristön. Hyvä oppimisympäristö on avoin, haastava ja vuorovaikutteinen. Oppimisalustan lisäksi koulutukseen sisältyi työskentelytapoja, jotka toimivat oppimista tukevana yhteisöllisenä foorumina.
Nykypäivän työelämässä verkostoitumisen näkökulma on olennainen osa arkipäivän toimintaa. Yhteistyöverkostot vastaavat entistä paremmin asiakkaiden toiveisiin joustavuudessa, laadussa, nopeudessa ja kustannustehokkuudessa. Hyvä yhteistyöverkosto voikin luoda uudenlaista toimintaa. Kun eri toimijat yhdistävät osaamistaan yhteistyöverkostossa, esiin voi nousta uusia innovaatioita.
Muun muassa näitä asioita käsittelimme opintoihin sisältyvissä työpajoissa opiskelijoidemme kanssa. Aiheina olivat sivistys, ammattisivistys ja ekososiaalinen sivistys. Selvitimme itsellemme aluksi käsitetasolla, mitä ammattisivistys tarkoittaa omassa ja opettajan ammatissa. Miten ammattisivistys näkyy ajattelussa, työn tekemisessä ja vuorovaikutuksessa esimerkiksi asiakkaan kanssa? Ekososiaalista sivistystä työstäessämme palasimme sivistyksen alkulähteille ja perusteisiin, joiden mukaan sivistys lähtee kestävästä kehityksestä ja hyvästä elämästä sekä yksilönä että osana yhteisöä ja verkostoja.
Sivistys lähtee kestävästä kehityksestä ja hyvästä elämästä sekä yksilönä että osana yhteisöä ja verkostoja.
Käsitteitä pohtiessamme otimme avuksi kysymyksen, kuinka jokaisen ihmisen tulee saada kasvaa eheäksi yksilöksi ja siten yhteisön ja yhteiskunnan tasa-arvoiseksi jäseneksi.
Oppimistehtävissä otettiin myös kantaa, reflektoitiin ja tarkasteltiin, miten nykypäivän nuori iloineen ja haasteineen pääsee mukaan työyhteisön jäseneksi, kun häneltä monesti odotetaan mahdollisesti hyvinkin laajaa osaamista. Korkeat odotukset osaamisessa voivat koskettaa ammatillista osaamista tai kasvamista nuoresta aikuiseksi.
Oppimista tukevat työpajat sisälsivät muun muassa ajatusten ja kokemusten vaihtoa ajankohtaisista työelämän ilmiöistä sekä tekoälystä. Opiskelijoidemme mielestä tekoäly voi olla hyvä työkalu monissa työtehtävissä, jolloin se voi tehostaa työskentelyä ja vapauttaa aikaa muuhun.
Keskustelimme myös siitä, miten tekoäly vaikuttaa osaamisen kehittämiseen. Osaamisen kehittäminen on jatkuvaa oppimista ja uusien taitojen hankkimista. Tekoälyn aikakaudella tämä vahvistuu entisestään, sillä teknologian nopea kehitys vaatii työntekijöiltä jatkuvaa osaamisen päivittämistä ja uusien taitojen oppimista.
Kursseille osallistuvien opiskelijoiden mielestä yhteistyö ammatillisten oppilaitosten kanssa avaa työelämälle ja yritykselle hyviä mahdollisuuksia tulevaisuuden henkilöstöresurssien varmistamiseen, työyhteisön osaamisen kehittämiseen, syventämiseen tai tarpeen mukaan lisätyövoiman hankkimiseen.
Oppiminen tuottaa merkityksellisyyttä
Lyly Yrjänäisen (2021) työolobarometrin mukaan osallisuuden ja hyvinvoinnin saavuttamiseen tarvitaan yhteistyöverkostoja, tukea, valmennusta, koulutusta ja yhteistyötä, sekä ennen kaikkea ajattelun ja asenteiden muutosta. Sitra toteaa, että yhteistyö kuntien, työllistymispalveluiden, työyhteisöjen, yrityksien, oppilaitosten, työpaikkojen sekä opetushenkilöstön välillä on toiminnan kehitystyön keskiössä. Jotkut opiskelijoistamme pohtivatkin, miten tärkeää on pysähtyä aika ajoin tarkastelemaan työelämän ajankohtaisia ilmiöitä – työelämässä tulee saada kasvaa ja kehittyä ihmisenä ja ammattilaisena. Monet opiskelijoistamme näkivät, kuinka merkityksellistä on arvostaa oppimista.
Ammattikasvatuksen opinnot ovat hyvä väylä, jonka kautta opiskelijalla on mahdollisuus laajentaa omaa perspektiiviä ja osaamista varsinaisen alakohtaisen substanssiosaamisen lisäksi. Myös aivotutkija Minna Huotilainen (2019) toteaa, että oppimista ei tulisi nähdä yksistään taloudellisen kilpailukyvyn avaimena vaan myös asiana, joka tuottaa ihmisille merkityksellisyyttä ja mahdollisuuksia oppimiseen ja hyvään elämään.
Toivommekin, että yhteinen koulutusmatkamme ammattikasvatuksen opintojen parissa innostaa opiskelijoitamme jatkossakin etsimään entistä parempia käytäntöjä ja vahvistamaan työelämän monimuotoisuutta. Opiskelijoiden oppimistehtävistä löysimme runsaasti käytännönläheistä tietoa ja omakohtaisia arvokkaita kokemuksia, joita voi hyödyntää muun muassa verkostoyhteistyön ja työelämälähtöisen oppimisen erilaisiin lähestymistapoihin. Uskomme, että opiskelijamme voivat jatkossa rohkaistua soveltamaan esiteltyjä näkökulmia, kokemuksia, ideoita ja hyviä käytäntöjä omassa työssään.
Kaikille opettajille, joille oppilaiden itsemäärääminen ja osallistuminen ovat opetustyön välttämättömiä lähtökohtia.
Antti Moilanen (2022)
Lähteet
Huotilainen, M. 2019. Näin aivot oppivat. PS-Kustannus. Jyväskylä.
Lyly-Yrjänäinen, M. 2022. Työolobarometri 2021: Ennakkotiedot. Työ ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:23. Helsinki.
Moilanen, A. 2022. Sivistys ja emansipaatio sivistävä ja yhteiskuntakriittinen opetus kriittis-konstruktiivisessa didaktiikassa. Oulun yliopisto, kasvatustieteen tiedekunta.
Salonen, A. 2015. Ekososiaalinen sivistys. YouTube-video. Katsottu 14.2.2024.