Siirry sisältöön
Opiskelu- ja työkyky voivat vaihdella

Kirjoittajat:

Eija Honkanen

yliopettaja
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 12.02.2020

Joskus opiskelijalle on kokoaikaisen työn sijaan tarkoituksenmukaista tavoitella osa-aikaista opiskelua tai kyseessä voi olla osatyökykyisyys, kun mietitään työllistymistä. Tämä vaikuttaa opiskelijan opintojen tavoitteisiin, aikataulutukseen ja työelämässä tapahtuvaan ammatilliseen koulutukseen. Tällöin tarvitaan usein myös moniammatillista yhteistyötä arvioimaan ja määrittelemään yksilöllistä opiskelua ja osatyökykyisyyttä.

Työnantajan kanssa sovitaan yhteisesti opiskelijalle sopivasta työajasta, joka on säännöllinen. Jollekin opiskelijalle se voi olla käytännössä esim. kolme päivää viikossa kokopäivätyöskentelyä tai jollekin toiselle viitenä päivänä viikossa kuusi tuntia päivässä. Jollekin opiskelijalle voidaan sopia esim. jatkuva iltavuoro eli työt alkavat aina puolenpäivän jälkeen ja jatkuvat iltaan asti. Työaikaa voidaan varioida monella tapaa.

Opiskelu- ja työkyky voivat vaihdella ihmisen elämän eri vaiheissa. Kun opiskelijan opiskelukyvyn on todettu riittävän osa-aikaiseen opiskeluun, tai vaikka opiskelu sujuisikin kokoaikaisena, voi opiskelijan työpanos olla osatyökykyisyyteen yltävä. Opiskelija on opiskelu- ja työkykyinen, kun hänen yksilölliset kykynsä ja edellytyksensä ovat tasapainossa suhteessa opiskeluun ja työhön asetettujen tavoitteiden ja vaatimusten kanssa. Osatyökykyisyys voi olla tilapäistä.

Opiskelija voi aloittaa työskentelyn juuri hänelle sopivalla ja sovitulla työajalla sekä työtehtävillä. Tämä sopii hyvin kuntoutujille, esim. mielenterveyden pulmien vuoksi kevennettyä työaikaa ja työtehtäviä tarvitseville opiskelijoille. Opiskelijan tilanne voi muuttua, kun hän kuntoutuu – esim. lääkitys ja opiskelukyky saadaan tasapainoon sekä opiskelu ja arki sujumaan. Vähitellen voidaan tarkistaa työaikaa ja työtehtäviä opiskelukyvyn mukaiseksi.

Osatyökykyisyys on siis yksilöllistä, ja se on sidoksissa osatyökykyisyyden perusteeseen, tehtävään työhön ja työssä edellytettyihin vaatimuksiin. Osatyökykyisyyden syyt ovat monenlaisia. Näitä ovat esimerkiksi vammaisuus, pitkäaikaissairaudet, vakavasta sairaudesta toipuminen ja elämänkriisin aiheuttamat syyt. Tavallisimmat syyt ovat mielenterveyteen liittyvät ongelmat sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Olipa osatyökykyisyyden perusta mikä tahansa, on mahdollista yhteensovittaa työtehtäviä osatyökykyisen ihmisen osaamiseen ja tavoitteisiin, joissa huomioidaan myös henkilölle sopiva työympäristö ja työpaikka.


Teksti on osa Opitaan työhön yhdessä -hanketta (OPTY ESR 2018-2020). Hankkeessa on tavoitteena parantaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien osatyökykyisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden siirtymävaiheiden ja koulutuksellisen tasa-arvoa tukevia palveluita. Hankkeessa on kehitetty osatyökykyisten henkilöiden ryhmävalmennusta ja opinnollistettu työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä. Mukana on ollut asiantuntijoita Ammattiopisto Livestä, Vates-säätiöstä, Kehitysvammaliitosta ja Haaga-Helia Ammatillisesta opettajakorkeakoulusta. Näiden toimijoiden yhteistyön tuloksena on syntynyt erilaisia oppaita ja videoita liittyen ohjaukseen ja työnantajan kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä selvitys, jossa tarkastellaan osatyökykyisten nuorten työssä tapahtuvaa oppimista.  Kaikki tuotetut ohjaukseen liittyvät materiaalit löytyvät hankkeen sivuilta.