Tekoälysovellus Chat GPT:n prototyyppi julkaistiin 30. marraskuuta 2022 ja Exploding Topics palvelun mukaan sillä on kerääntynyt jo noin 1,5 miljardia käyttäjää. Se on jo muuttanut, ja tulee jatkossa entisestään muuttamaan, oppimista ja opettamista korkeakouluissa. Opiskelijat saavat kaiken tarvittavan tiedon muutaman promptin kirjoittamisella ja yhdellä napin painalluksella. Toki tekoälysovellukset nopeuttavat oppimistehtävien suorittamista, mutta samalla ne vaikuttavat oppimisen ja ajattelun. Oppiminen vaatii tunnetusti ajattelua ja aikaa, ja se on rasittavampaa kuin promptien kirjoittaminen.
Tekoälyn käytön kieltäminen ei onnistu. Meidän on pohdittava, miten autamme opiskelijoita hyödyntämään ja soveltamaan koneen tuottamaa tietoa ja materiaalia. Meidän opettajien tulee osata tukea opiskelijoitamme tässä tekoälysovellusten kasvavassa maailmassa.
Opettajan coaching-taidoista voi olla apua tekoälymaailmassa
Coaching-menetelmiä on montaa eri koulukuntaa business coachingista life coachingiin. Meille kirjoittajille tuttuja ovat brain based coaching, eli aivomyönteinen coaching sekä ratkaisukeskeinen coaching.
Brain Based Coaching on valmennusmenetelmä, joka perustuu aivotutkimukseen ja neurotieteeseen. Sen tavoitteena on auttaa coachattavaa oivaltamaan, asettamaan tavoitteita ja rakentamaan tapoja, jotka edistävät heidän ajatteluaan ja oppimistehtävien suorittamista. Se käyttää hyväksi aivojen plastisuutta eli muovautuvuutta, ja pyrkii vahvistamaan uusia hermoverkkoja, jotka tukevat haluttua oppimista. Prosessin tavoitteena on auttaa opiskelijaa ajattelemaan paremmin.
Yhtä lailla ratkaisukeskeinen coaching pyrkii kaikkien menetelmien tavoin asettamaan tavoitteita ja oivalluttamaan. Metodin mukaan ongelma ei kuitenkaan ole kovin merkityksellinen, vaan tärkeää on fokusoitua ratkaisuun ja uusiin näkökulmiin. Prosessia ohjaa uskomus, että coachattavalla itsellään on jo ongelman ratkaisemiseen vaadittava taito ja osaaminen. Coachin tavoitteena on oivalluttaa coachattava löytämään itsestään vahvuudet ja niiden kautta näkemään itselle sopivat parhaimmat ratkaisut.
Eri menetelmien välillä on hyvin paljon yhtäläisyyksiä. Yksinkertaistettuna eroavaisuuksia voisi kuvata niin, että Brain Based Coaching painottaa aivotutkimuksen ja neurotieteen soveltamista valmennusprosessissa ja keskittyy enemmän uusien tapojen muodostamiseen, kun taas ratkaisukeskeinen coaching korostaa dialogia ja vuorovaikutusta, ja keskittyy enemmän ratkaisujen löytämiseen ja suunnitelman laatimiseen.
Valmentavan opettajan tehtävä on haastaa opiskelija ymmärtämään tekoälysovellusta
Uskomme, että coachingin avulla pystyttäisiin tehokkaammin muovaamaan opiskelijoiden ajattelua toivottuun suuntaan, eli kohti sovellusten vaatimaa lähdekriittisyyttä. Valmentavan opettajan tärkein tehtävä on siis haastaa opiskelijaa kyseenalaistamaan tekoälysovelluksen tuottamaa sisältöä. Aivomyönteistä Brain Based coachingin hyväksikäyttäen voidaan vaikuttaa aivojen muovautuvuuteen, vahvistamaan uusia hermoverkkoja ja näin tukea haluttua oppimista.
Opettaja voi tukea opiskelijaa jatkamaan omaa reflektointiaan siitä teemasta, mihin hän on tutustunut esimerkiksi ChatGPTn avulla ja etsimään parhaiten itselleen sopivat keinot jatkotyöstää saatua materiaalia. Ratkaisukeskeisen coachingin avulla opettaja voi auttaa opiskelijaa löytämään omat voimavaransa ja vahvuutensa, sekä löytämään itselleen sopivan toimintamallin opiskella sovellusten maailmassa. Itseohjautuva ja aktiivinen tiedonhaku tuntuu siten hivenen helpommalta.
Coaching-menetelmä voi toimia tehokkaana välineenä opettajille tukea opiskelijoita heidän oppimisprosessissaan, edistää itseohjautuvuutta ja motivoida heitä kohti menestyksekästä oppimista. Kun opiskelija oppii tavoitteellisen toimintamallin opiskella, niin oppimistulokset selkeytyvät. Vanhoista totutuista kaavoista pystytään päästämään irti. Mikäpä sen paremmin kohottaisi opiskelijan itseluottamusta opintojen aikana?
Editointi: Marianne Wegmüller
Kuva: Haaga-Helia