Toisen maailmansodan jälkeen 1940-1950-luvuilla suomalaisen yhteiskunnan kehitystila muuttui siten, että oli aiempaa voimakkaammin kiinnitettävä huomiota ammatillisen koulutuksen laajentamiseen, monipuolistamiseen ja vaikuttavuuteen.

Vuonna 1947 kauppa- ja teollisuusministeriön ammattikasvatusosaston laatiman suunnitelman mukaan Suomeen tuli luoda koko maan kattava ammatillisen koulutuksen verkosto sekä rakentaa systemaattinen opettajankoulutus ammattiin valmistavaa koulutusta varten. Opettajankoulutukselle asetettiin neljä tehtävää. Opettajankoulutuksen tuli

• parantaa opetuksen vaikuttavuutta ja laatua
• lisätä ammatillisen koulutuksen yleistä arvostusta
• nostaa ammatillisen koulutuksen opettajien ammatin arvostusta sekä
• kehittää ammatilliseen koulutukseen erityisesti soveltuvaa pedagogiikkaa.

Kansakoulunopettajilla ja oppikoulun opettajilla oli systemaattinen koulutus. Ammattiin valmistavat oppilaitokset olivat pieniä, hallinnollisesti hajallaan ja opettajankoulutus epäyhtenäistä ja epäsystemaattista. Ammattikasvatusosaston virkamiesten mukaan oli kiusallista, että ammattiin valmentavan koulutuksen opettajille ei ollut systemaattista opettajankoulutusta.

Erityisesti ammattikasvatusosaston päällikkö Aarno Niini ja professori Oiva Kyöstiö kehittivät ammatillista koulutusta. Kyöstiön mielipiteet olivat verraten moderneja. Hänen mielestään oppikoulukin voisi ottaa vaikutteita ammatillisen koulutuksen monipuolisista oppimisympäristöistä. Lisäksi Kyöstiö esitti sellaisen huikean väitteen, että ammattitaitoisen henkilön ja sivistyneen ihmisen yhdistelmä oli mahdollinen. Tämmöinen ihminen oli mahdollista saavuttaa kunnollisen koulutuksen ja opiskelun avulla.

Opettajankoulutuksen perustaminen ammatillisesti valmentavaa koulutusta varten sai laajempaa poliittista kannatusta. Niinpä kauppa- ja teollisuusministeriössä suhtauduttiin myönteisesti Suomen Liikemiesten kauppaopiston anomukseen opettajankoulutuksen toteuttamiseksi oppilaitoksen yhteydessä. Lokakuun 17. päivänä vuonna 1950 päivätyssä päätöksessä todetaan, että ministeriö ”on nähnyt hyväksi määrätä Suomen Liikemiesten kauppaopiston toimimaan sellaisena kauppaoppilaitoksena, jossa kauppaopettajiksi aikovat voivat suorittaa edellä mainitun asetuksen ja ministeriön päätöksen edellyttämän opetuksen harjoittelun ja käytännölliset opettajakokeet”. Päätöksen allekirjoittajina olivat ylijohtaja Aarno Niini ja opetusneuvos Bertel Gronhjort.

1950-1960-luvuilla ammatillinen koulutus laajeni koko maan kattavaksi oppilaitosverkostoksi. Maahan perustettiin opettajaopistot Hämeenlinnaan ja Jyväskylään. Keskiasteen koulun uudistuksen yhteydessä 1980-luvulla kaikkien eri ammattialojen opettajankoulutus yhdenmukaistui.

Vuonna 1997 Suomen Liikemiesten kauppaopiston opettajankoulutus siirtyi Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu Helian yhteydessä toimintansa aloittaneeseen ammatilliseen opettajakorkeakouluun. Opettajankoulutus laajeni siten, että opettajakorkeakoulussa koulutettiin kaikkien ammatillisen koulutuksen alojen opettajia. Tänään Haaga-Hela Ammatillinen opettajakorkeakoulu kouluttaa opettajia myös ammattikorkeakouluihin sekä toteuttaa erityisopettajankoulutusta ja opinto-ohjaajan koulutusta.

Ammatillinen koulutus on monipuolista, monialaista, tulevaisuuteen suuntautuvaa. Koulutuksella on yksilöä, työelämää ja yhteiskuntaa kehittävä tehtävä. Oppimisympäristöt ja koulutukseen liittyvät ideologiat ovat muuttuneet. Työelämän kanssa tehtävä yhteistyö on monipuolistunut. Kuitenkin Suomessa yhä arvostetaan koulutusta. Voimme tänäänkin hyväksyä seisemänkymmentä vuotta sitten opettajankoulutukselle asetetut neljä tehtävää. Moderni ja laadukas opettajankoulutus vaikuttaa opettajan työn arvostukseen ja hyvä opetushenkilöstö vaikuttaa ammatillisen koulutuksen arvostukseen ja laatuun.

Suomi on kansainvälisempi kuin 70 vuotta sitten. Tämä näkyy siten, että suomalaista ammatillista opettajankoulutusta toteutetaan myös ulkomailla.

On myös asioita, joihin pitää kiinnittää huomiota. Oppimisympäristöjen monipuolistuessa hyvään ohjaukseen ja opetukseen on kiinnitettävä huomiota. Pedagogiikkaan liittyvää osaamista tarvitaan myös muualla kuin oppilaitosympäristöissä. Ammatilliselle koulutukselle ja korkeakouluille ominaista pedagogiikkaa tulee yhä tutkia ja kehittää. Tässä yhteydessä nousee kuitenkin kysymys, onko yhteiskuntamme kehitystila semmoinen, jossa on tilaa ammattikasvatustieteen tutkimukselle?

Vuosi 2020 on Haaga-Helia Ammatilliselle opettajakorkeakoululle juhlavuosi, jolloin juhlimme opettajankoulutuksen 70-vuotista toimintaa.

Oheislukemisto: 

Kortetjärvi-Nurmi, S. 2010. Opettajan ammattiin ja ammatin opettajaksi. HAAGA-HELIA Ammatillisen opettajakorkeakoulun historiikki.

Laukia, J. 2013. Tavoitteena sivistynyt kansalainen ja työntekijä. Ammattikoulu Suomessa 1899-1987. Sivut 195-216. 

Vanhanen-Nuutinen, L. 2015. Kohti aktiivista kansalaisuutta – Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus ammatillisessa opettajankoulutus. Teoksessa Laukia, Isacsson, Mäki, Teräs toim. Katu-Uskottava ammatillinen koulutus – Uusia ratkaisuja oppimiseen.  

Mustavalkoinen kuva: Roman Nerud / Shutterstock.com